Uusimaalaiset maksavat ison osan päivähoitomaksujen korotuksen perumisesta
Kiinteistöverojen korotuksella kerätään kunnille ensi vuonna noin 50 miljoonaa euroa lisätuloja. Summa menee yksiin lasten päivähoitomaksujen korotuksen perumisen kanssa.
Alarajojen korotus kohdistuu eniten niissä kunnissa asuviin veronmaksajiin, joissa sekä yleinen kiinteistöveroprosentti että vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti ovat tällä hetkellä alarajalla.
Nyt molempia joudutaan nostamaan useissa Uudenmaan kunnissa: Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Nurmijärvellä ja Tuusulassa.
Alarajalla molemmat verot ovat tällä hetkellä myös Karvialla, Koski Tl:ssä, Pellossa, Pomarkussa, Raumalla, Somerolla ja Ylitorniolla.
Hallituksen alkuperäinen ajatus oli, että päivähoitomaksuja korottamalla kerätään kunnille 54 miljoonan euron lisätulot.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kuitenkin ilmoitti viimeviikkoisen budjettiriihen jälkeen, että päivähoitomaksujen korotus perutaan ja tilalle otetaan kiinteistöveron alarajan nosto.
Yleistä kiinteistöveroprosenttia sovelletaan kaikkeen veronalaiseen maapohjaan, eli myös asuintontteihin.
Maapohjien arvostus eroaa kiinteistöverotuksessa alueittain. Maasta joutuu pulittamaan enemmän veroa kaupunkiseuduilla.
Vakituisen asuinrakennuksen verotusarvo sen sijaan ei ole riippuvainen sen sijainnista.
Hallitus kerää kunnille yhdeksän miljoonaa euroa rakentamattoman rakennusmaan veroa korottamalla.
41 miljoonaa saadaan kasaan yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin alarajojen korotuksista.