Uuden lastensairaalan suunnittelussa tärkeintä oli lapsen kokemus – Anne Berner uskoo, että tiloja ei voi erottaa hoidosta
Uuden lastensairaalan Helsingin Meilahteen rakennuttaneen säätiön puheenjohtaja Anne Berner myöntää, että nyt tuntuu hyvältä.
Lastensairaala on valmis ja siitä tuli upea. Ensimmäiset potilaat astuvat sen ovista sisään jo reilun viikon kuluttua.
– Tämä on ollut hieno ja kaunis projekti, yhteistä asiaa on tehty yhteisillä voimavaroilla. Se on ollut välillä ihan häkellyttävä tunne, Berner sanoo lastensairaalaa esitellessään.
Sen käytävillä kulkee jo henkilökuntaa, ja sairaalaklovnien ryhmä on omalla tutustumiskierroksellaan.
– Johtolauseeksi tuli ”Yhdessä jok’ikisen lapsen turvaksi”, Berner osoittaa päivystysaulan seinällä lukevaa tekstiä.
Keskustan liikenne- ja viestintäministeri haluaa pitää poliitikon työnsä ja roolinsa lastensairaalahankkeessa selkeästi erillään, mutta hänellä oli yksi ehto ministerin pestilleen.
Hän sanoi vaalikauden alussa pääministeri Juha Sipilälle (kesk.), ettei ota vastaan työtä, joka edellyttäisi luopumista sairaalahankkeen vetämisestä.
– Olin luvannut, että vien tämän loppuun.
Lastensairaalan ylimmän kerroksen ikkunoista avautuu upea maisema, josta näkee Helsingin kattojen ylle ja merelle asti.
Lastensairaala on kuitenkin kansallinen. Siellä hoidetaan vaativia lastensairauksia, ja vuodeosastolla olevista potilaista kolmasosa tulee muualta kuin Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueelta.
Pääosa vuonna 1940-luvulla rakennetun, sisäilmaongelmista ja ahtaudesta jo pitkään kärsineen Lastenklinikan toiminnoista siirtyy uuteen lastensairaalaan.
Yleinen ihmetyksen aihe onkin ollut se, miksi uutta lastensairaalaa ei ole rakennettu jo aiemmin. Lasten vanhemmat ovat vaatineet sitä jo vuosia.
Berner sanoo ymmärtävänsä, että päätöstä oli vaikea tehdä. Kun hän keväällä 2012 sai kutsun ryhtyä johtamaan lastensairaalahanketta, Husin investointivelka oli valtava.
Rakentamistaan odotti myös syöpä- ja traumasairaala.
– Lastensairaala jäi, mutta niin jäivät kaikki muutkin hankkeet. Ne blokkasivat toisiaan. Sitten kun saimme irrotettua lastensairaalan omaksi hankkeeksi, lähti myös syöpä- ja traumasairaalaan rakentaminen käyntiin, Berner kertoo.
– Moni asia lähti liikkeelle. Joskus se vain vaatii tahtoa ja päättäväisyyttä.
170 miljoonan euron sairaalahanke sai lahjoituksia lähes 40 miljoonan euron edestä.
Berneriltä on usein kysytty, kokevatko ihmiset juuri lasten asian tärkeäksi. Onnistuisiko rahan kerääminen muihin julkisiin palveluihin?
– Jos oikein palavasti uskoo johonkin asiaan ja on valmis sitoutumaan sen läpiviemiseen, varmasti pystyy keräämään muihinkin tarkoituksiin.
Berner muistuttaa, että Suomessa on kerättykin rahaa muun muassa veteraanien ja Kaunialan sotavammasairaalan hyväksi.
– Hyvää tehdään monella rintamalla. Suomessakaan monta asiaa ei voisi hoitaa niin hyvin, ellei olisi vapaaehtoisia ihmisiä ja lahjoituksia.
Ja nyt kun sairaala on valmis ja Berner on luovuttanut sen avaimet Husille, hän kertoo olevansa hyvin tyytyväinen hankkeen toteutustapaan.
Säätiö vei projektia määrätietoisesti eteenpäin, jolloin se pysyi aikataulussa ja budjetissa. Berner tietää, että hankkeiden kustannuksia on sitä vaikeampi hallinnoida, mitä pidemmälle ne menevät.
– Tämä on tehty aika vauhdikkaasti, ja veimme rakentamista eteenpäin tiukalla otteella. Se mahdollisti sen, että sairaala on nyt tässä. Käyttäjät voivat nyt tehdä tästä omannäköisensä, Berner hymyilee.
Kaikki lastensairaalassa näkyvät asiat ovat säätiön pöydällä päätettyjä, yhteistyössä Lastenklinikan kanssa.
Sairaalan kuvitukseen haluttiin teema, ja muumimaailma tuntui siihen parhaalta.
Itse hahmoja ei juurikaan näy kuvituksessa, mutta Tove Janssonin grafiikan tunnistaa jokainen.
– Päätarina tulee muumimaailmasta, heidän viisaudestaan ja ystävyydestään, mutta myös kuolemasta ja yksinäisyydestä, Berner kertoo.
Lastensairaalassa hoidetaan maan vakavimpia lastensairauksia ja tehdään vaativimpia leikkauksia. Lapsi saattaa joutua viettämään joulun sairaalassa.
Berner kertoo, että muumihahmoja ei haluttu kuvitukseen muun muassa siksi, että niiden rinnalle sairaalaan olisi vaikea rakentaa joulua, koska muumit eivät sitä vietä.
Sairaalan eri kerrosten nimet perustuvat myös muumikirjoihin. Pohjakerros on meri, ja rannan, viidakon, metsän, laakson, taian, vuoren ja avaruuden kautta noustaan ylimpään kerrokseen nimeltä tähti.
Lastensairaalan suunnittelussa tärkeimpänä pidettiin lapsen kokemusta, Berner kertoo.
Päivystyksen automaatista lapsi voi valita hahmon kuten leijonan, joka vuoron tultua vilkkuu potilashuoneen ovessa.
Teknologiaa on hyödynnetty runsaasti. Suurella mediaseinällä pyörii merenalainen maailma, johon lapset voivat itse piirtää kaloja, ja ne skannataan osaksi taideteosta.
– Olen nähnyt tämän esikuvan Singaporessa. Idean meille toi siellä käynyt peligrafiikan ammattilainen.
Pitemmäksi aikaa sairaalaan joutuvat lapset saavat huoneisiinsa omat tablettitietokoneet. Huoneen yölampun väriä voi vaihtaa, jotta lapsi voi ilmaista sillä vaikka mielialaansa.
Sairaalassa on Elisan ja Nokian lahjoittamat verkot, jotka ovat riippumattomia Husin verkosta.
– Applikaatiot ja palvelut voivat tukevat potilaiden yhteisöllisyyttä ja vertaisryhmien syntymistä.
Berner pysähtyy ihastelemaan vastaanottotiskin yllä roikkuvia lamppuja, jotka sairaala on saanut lahjoituksena rakennushankkeen ulkopuolelta – kuten niin monet muutkin sairaalan tavarat.
Lastensairaalassa on 140 vuodepaikkaa ja 116 huonetta, eli valtaosa on yhden hengen huoneita omine kylpyhuoneineen ja vierassänkyineen.
Se merkitsee valtavaa muutosta Lastenklinikan aikoihin, jolloin yhdessä huoneessa saattoi olla kaksi lasta ja lattialla olevilla patjoilla kaksi vanhempaa.
Bernerin mukaan Uuden lastensairaalan suunnittelussa oli tärkeää, että vanhemmat saavat olla kaikissa vaiheissa lapsensa mukana.
– Heillä on mahdollisuus yöpymiseen, hygienian hoitoon ja työskentelytiloihin.
Vanhemmille löytyy sairaalasta omat olo- ja lepohuoneet.
– Haluamme turvallisuuden tunnetta myös vanhemmille. Mitä turvallisempi olo vanhemmalla on, sitä levollisempi lapsi.
Teho-osastolla on 16 paikkaa ja kaksi eristyshuonetta.
Keskitila on hoitohenkilökunnan käytössä, ja osaston laidoilla sijaitsevat huoneet muodostavat neljän potilaan moduuleja liikuteltavien seinien avulla.
Vanhemmat menevät niihin suoraan osastoa ympäröivältä käytävältä. Näin heidän ei tarvitse kulkea koko osaston läpi, vaan he pääsevät suoraan lapsensa luokse.
Suunnitteluvaiheessa Berner kävi kysymässä tilaratkaisusta mielipiteitä Lontoossa, missä se sai hyvän vastaanoton.
– Tämä on uusi innovaatio. Se näytti älyttömän hyvältä piirustuspöydällä ja se näyttää hyvältä käytännössäkin, Berner iloitsee.
– Täälläkin on lepotuolit, joissa vanhemmat voivat vähän nostaa jalkojaan ylös, jos he joutuvat olemaan täällä kauan.
Hyvin suunniteltu rakennus auttaa potilaan hoitoprosessia, siitä Berner on vakuuttunut.
Hän ajautui alun perin politiikkaan alettuaan puhua poliitikoille lasten oman sote-ratkaisun puolesta.
– Lasten hoitaminen ja perheen kautta asian lähestyminen on aivan oma prosessinsa, se vaatii omat ympäristönsä ja ratkaisunsa. Tiloja ei voi erottaa hoidosta.
Bernerin mielestä kansallista lasten hoitoa kannattaisi tehdä nykyistä tiiviimmässä viiden yliopistosairaalan yhteistyössä.
Samoin kansainvälinen verkostoituminen on hänen mielestään tärkeää. Lastensairaalan kapasiteetti antaisi tilaa myös ulkomailta tulevien potilaiden hoitamiselle, Berner kertoo.
– Olen kannattanut yhteistyötä sellaisten sairaaloiden kanssa, joilla ei ole kokonaisvaltaista lasten erikoissairaanhoitoa kuten Suomessa on.
– Jotta me saamme aidosti maailman parasta hoitoa, meillä pitää olla hoidettavia potilaita, jotta ammattitaito ja parhaat lääkärit säilyvät, Berner toteaa.
Uusi lastensairaala on suunniteltu niin, että tiloja voi muunnella helposti sen mukaan, miten lasten hoito tulevaisuudessa kehittyy.
Lapsia hoidetaan sairaalassa vain silloin, kun se on välttämätöntä. Vuodeosastolla vietetyt päivät vähenevät koko ajan, mutta päiväkirurgisia tiloja ja vastaanottohuoneita tarvitaan jatkossa kenties enemmän.
– Tätä sopeuttamista tässä kiinteistössä on ajateltu pitkälle tulevaisuuteen.
Monille vaikeasti sairaille lapsille sairaala on silti jatkossakin paikka, jossa he joutuvat viettämään paljon aikaa.
– Olemme halunneet luoda parhaat mahdolliset edellytykset sille, että täällä vietetty aika ei vaikuttaisi kovin negatiivisesti lapsen ja koko perheen elämään, Berner sanoo.
Säätiö osallistuu edelleen varainhankintaan, jotta lastensairaalaa päivitetään ja ylläpidetään jatkuvasti.
– Ettei koskaan enää ajauduta sellaiseen tilanteeseen kuin Lastenklinikan kanssa.