Kahvihuoneissa käydään nyt keskusteluja, joita pomo ei kuule – seuraukset ovat kalliit
Suomalaiset purkavat työuupumustaan mieluummin kotisohvalla ja kahvihuoneessa kuin pomon puheilla. Kun jaksamisesta vaietaan töissä, yritykset menettävät parhaita osaajiaan täytenä yllätyksenä.
Erityisesti nuoret aikuiset ja kokeneet naiset nostavat nyt kytkintä heikon jaksamisen takia. Henkilöstöfirma SD Worxin teettämän kyselyn mukaan peräti neljä kymmenestä nuoresta aikuisesta ja kokeneesta naisesta on lähtenyt työpaikasta uupumisen vuoksi.
Alle viidesosa suomalaisista uskaltaa puhua esihenkilölle jaksamisvaikeuksista. Syy ei ole pelkästään työntekijöissä, vaan yrityskulttuurissa.
– Se, että yli 40 prosenttia kokeneista naisista ja neljä kymmenestä nuoresta aikuisesta on lähtenyt työpaikasta jaksamisongelmien vuoksi, on hälytysmerkki johdolle, SD Worxin Suomen ja Viron toimitusjohtaja Mikko Uotila sanoo tiedotteessa.
– Jos organisaation kulttuuri karkottaa parhaassa iässä olevat osaajat ja tulevaisuuden tekijät, kyse ei ole yksilöiden jaksamisesta, vaan huonosta johtamisesta.
Esihenkilön sijaan huolet kaadetaan perheen, ystävien ja työkavereiden niskaan. Johdon korviin kantautuu vain hiljaisuus, joka luo illuusion siitä, että työpaikalla voidaan hyvin.
– Moni johtoryhmä tulkitsee hiljaisuuden merkiksi siitä, että asiat ovat kunnossa, Uotila sanoo.
– Tämä tutkimus kertoo toista. Kun jaksamisesta ei uskalleta puhua esihenkilölle, ongelmat puretaan kotona – ja yritys saa tietää niistä vasta irtisanoutumisen yhteydessä, hän jatkaa.
Toimiston suurin kuormittaja on liiallinen työn määrä, mitä etenkin ruuhkavuosia elävät valittelevat. Samaan aikaan yli viidesosa työntekijöistä ei edes osaa nimetä, mikä heitä arjessa eniten väsyttää.
Uotilan mukaan työhyvinvointia johdetaankin monessa yrityksessä puhtaalla arvailulla. Ratkaisuksi hän tarjoaa psykologisen turvallisuuden lisäämistä, jotta ongelmiin päästäisiin käsiksi ennen kuin avainhenkilöt pakkaavat tavaransa.
– Työnantajan pitää jo työturvallisuuslain mukaan tunnistaa ja arvioida työn psykososiaalinen kuormitus. Kun työntekijät eivät kerro työnantajalle jaksamisesta, työhyvinvointi perustuu arvailuun.
– Yrityksissä olisi nyt hyvä pohtia, miten psykologista turvallisuudentunnetta voidaan lisätä, Uotila näkee.
Kyselyyn vastasi heinäkuussa tuhat suomalaista.