Ulkomailla lapsiperheiden taloudellisten kannustimien vaikutukset syntyvyyteen ovat jääneet lyhytaikaisiksi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessorin Mika Gisslerin mukaan Viro, Venäjä ja Unkari ovat kannustaneet kansalaisiaan lapsenhankintaan erilaisin taloudellisin kannustimin.

– Tällä hetkellä näyttää, että näillä toimilla on lyhytaikainen vaikutus, eli kokonaishedelmällisyysluvut pysyvät tietyllä tasolla tai jopa hiukan nousevat. Nyt kuitenkin kaikissa näissä maissa luvut ovat viime vuosina tipahtaneet selvästi. Onko se sitten koronan jälkivaikutusta vai Ukrainan sodan vaikutusta, sitä emme tiedä. Mutta näyttäisi, että pitkäaikaista vaikutusta tämmöisillä toimilla ei ole näkyvissä, Gissler kertoo.

Gissler ja THL:n tutkimuspäällikkö Reija Klemetti käsittelivät vuonna 2019 muun muassa Viron ja Venäjän lapsiperheille tarjoamia taloudellisia kannustimia lääkäriseura Duodecimin julkaisussa.

Katsauksen mukaan erityisesti monilapsisia perheitä on tuettu Virossa Suomea avokätisemmin: Virossa kolmilapsinen perhe sai ylimääräistä lapsilisää 300 euroa ja seitsenlapsinen perhe lapsilisää 400 euroa lapsikohtaisten lisien päälle. Lisäksi kolmosperheet saivat tuhannen euron lapsilisää ensimmäiset puolitoista vuotta.

Venäjällä puolestaan vähintään kahden lapsen perhe sai asuntolainaan kuuden prosentin korkokaton, valtion maksaessa korkojen erotuksen lapsiperheille korkeintaan viideksi vuodeksi. Katsauksen mukaan kolmannen lapsen myötä Venäjällä perhe sai reilun 6 100 euron verottoman kertakorvauksen asuntolainan lyhentämiseen.

Torstaina julkaistun, Suomen syntyvyyden laskua käsittelevän selvityksen mukaan Unkarissa lapseton pariskunta pystyy ottamaan lainaa tuetuilla koroilla ja myöhäisellä takaisinmaksuajalla. Jos lapsia syntyy, osa lainasta annetaan anteeksi.

Klemetti kertoo, että Suomessa vuonna 2020 ja tänä vuonna vauvaperheille toteutetuista tutkimuksista ilmenee, että huoli vanhempana jaksamisesta nousee taloutta merkittävämmäksi esteeksi lapsenhankinnassa niille, joilla on jo lapsi.

– Voi olla, että saisimme kannustettua taloudellisella tuella ainakin jonkun aikaa osaa heistä, joilla ei ole vielä lapsia. Mutta heillä, joilla on jo lapsia, saisimme varmaan parhaimpia tuloksia tukemalla vauvaperheiden jaksamista ja hyvinvointia. Sitten vasta tulee talous, hän sanoo STT:lle.

Klemetti kuitenkin kokeilisi myös taloudellisia kannustimia, jos siihen löytyy resursseja.

– Osalle ihmisistä taloudellinen este on huomattava, mutta painottaisin myös sitä, että pidettäisiin huolta meillä jo olemassa olevista lapsiperheistä. Sitä kautta voisimme saada heidät ehkä haluamaan toista lasta ja saada ehkä syntyvyyttä nousuun.