Ukrainan turvallisuusneuvosto esittää maahan poikkeustilaa
Ukrainan turvallisuusneuvosto on hyväksynyt suunnitelman julistaa maahan kansallinen poikkeustila. Julistukseen tarvitaan vielä parlamentin virallinen hyväksyntä, jota odotetaan tämän viikon aikana.
Poikkeustilan julistaminen voisi tarkoittaa muun muassa asiakirjojen ja ajoneuvojen tehostettuja tarkistuksia. Turvallisuusneuvoston sihteerin Oleksi Danilovin mukaan tarkoista toimista alueet päättäisivät itse.
Poikkeustila olisi voimassa kaikissa osissa Ukrainaa lukuun ottamatta Venäjän tukemien separatistien hallussa olevia alueita maan itäosassa.
Ukrainan asevoimat alkaa kutsua 18–60-vuotiaita reserviläisiä asepalvelukseen tästä päivästä alkaen.
Palvelusaika on korkeintaan yhden vuoden pituinen, kerrotaan maavoimien Facebook-julkaisussa. Uutistoimisto AFP:n mukaan Ukrainalla on yli 200 000 ihmisen reservi.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti eilen reserviläisten kutsumisesta sotilaskoulutukseen. Presidentin puheesta ukrainalaisille kertoi muun muassa yhdysvaltalainen uutiskanava CNN.
Zelenskyi kuitenkin vakuutti, että käskyä asevoimien yleisestä liikekannallepanosta ei olla antamassa.
Zelenskyi sanoi pyrkivänsä edelleen diplomatian avulla ulos kriisistä ja toivotti tervetulleeksi Turkin tarjouksen toimia sovittelijana mahdollisissa neuvotteluissa Ukrainan ja Venäjän välillä.
Turkin mukaan se ei hyväksy mitään toimia Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta vastaan.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan oli kertonut maansa kannasta tänään puhelinkeskustelussa Venäjän presidentille Vladimir Putinille.
Turkki on Naton jäsenmaa, ja sillä on ystävälliset suhteet sekä Ukrainaan että Venäjään.
Puhelinkeskustelun aikana Erdogan oli sanonut, että ”sotilaallinen konflikti ei hyödytä ketään” ja että Turkki asettaa etusijalle diplomatian ja dialogin.
– Turkki on valmis tekemään osansa jännitteiden vähentämiseksi ja rauhan ylläpitämiseksi, Erdogan oli sanonut Putinille.
Ukraina on tänään kehottanut kansalaisiaan välttämään matkustamista Venäjälle ja maassa olevia poistumaan sieltä välittömästi.
Ukrainan ulkoministeriön mukaan Venäjän ”lisääntyvä aggressio” Ukrainaa kohtaan voi merkittävästi vaikeuttaa konsulipalvelujen tarjoamista Venäjällä.
Venäjä on puolestaan alkanut evakuoida diplomaattista henkilöstöään Ukrainasta. Asian vahvisti uutistoimisto AFP:lle Venäjän Kiovan-suurlähetystön edustaja Denis Golenko uutistoimiston tiedustellessa asiaa puhelimitse.
Venäjän ulkoministeriö ilmoitti eilen, että se aikoo evakuoida diplomaattinsa Ukrainasta pian.
Venäjän parlamentin ylähuone hyväksyi eilen asevoimien käytön maan rajojen ulkopuolella tukemaan Ukrainan separatisteja.
Yhdysvaltain asettamat uudet Venäjän vastaiset pakotteet aiheuttavat voimakkaan reaktion, sanoo Venäjän ulkoministeriö lausunnossaan.
Ministeriön mukaan Venäjä on todistanut, että se on pystynyt minimoimaan pakotteiden aiheuttamat vahingot. Pakotteet eivät myöskään voi vaikuttaa Venäjän päättäväisyyteen puolustaa tiukasti etujaan, ministeriö sanoo.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ilmoitti eilen ”ensimmäiseksi eräksi” kutsumansa pakotteet Venäjää vastaan Ukrainan kiristyneen tilanteen takia.
Bidenin mukaan pakotteet katkaisevat Venäjän läntisestä rahoituksesta. Pakotteet kohdistuvat myös muun muassa rahoituslaitoksiin ja Venäjän eliittiin.
Tuoreista satelliittikuvista näkyy, kuinka sotilaiden ja sotakaluston määrä kasvaa entisestään Ukrainan ympärillä.
Yhdysvaltalaisen avaruusteknologiayhtiö Maxarin maanantaina ja tiistaina otetuista satelliittikuvista ovat kertoneet muun muassa uutistoimisto AFP ja New York Times.
Kuvista näkyy muun muassa, kuinka Valko-Venäjän eteläosassa sijaitsevalle lentokentälle on saapunut uusia joukkoja. Ukrainan rajasta noin 40 kilometrin päässä sijaitsevan kentän alueelle on ilmaantunut yli sata ajoneuvoa ja kymmeniä telttoja.
Lisäksi kuvien perusteella uusia joukkoja on saapunut myös Venäjälle Belgorodin alueelle sekä Brjanskin alueelle, joka rajoittuu Valko-Venäjään ja Ukrainaan.
Esimerkiksi 15–20 kilometrin päässä Ukrainan rajalta, Belgorodin kaupungin lounaispuolella kuvissa näkyy panssarivaunuja, ajoneuvoja sekä uusia joukkoja.
New York Timesin mukaan Belgorodin alueelle on edellisen viikon aikana pystytetty myös uusi kenttäsairaala.
Britannian ulkoministeri Liz Truss pitää Venäjän hyökkäystä Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan hyvin todennäköisenä.
– Uskomme, että on erittäin todennäköistä, että hän (Putin) toteuttaa suunnitelmansa täysimittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan, Truss sanoi Sky Newsille.
Hyökkäystä Kiovaan on aiemmin ennakoinut myös Yhdysvallat. Yhdysvaltain presidentti Biden sanoi viime viikon lopulla pitävänsä perusteltuna uskoa, että Venäjä hyökkäisi Ukrainaan lähiaikoina ja kohteena olisi Kiova.
Everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaa puolestaan arvioi STT:n haastattelussa tiistaina, että Kiovaan kohdistuva hyökkäys olisi epätodennäköinen.
Putin kertoi maanantaina lähettävänsä venäläissotilaita Itä-Ukrainan separatistialueille ”turvaamaan rauhaa”. Trussin mukaan tilanne on epäselvä eikä toistaiseksi ole täydellistä näyttöä siitä, että näin olisi tapahtunut.
Vladimir Putin sanoi tänään näytetyssä juhlapäivän puheessaan Venäjän olevan aina avoin diplomaattisille ratkaisuille. Maan eduista hän ei kuitenkaan ole valmis neuvottelemaan.
– Maamme on aina avoin suoralle ja rehelliselle dialogille, diplomaattisten ratkaisujen etsimiselle mitä monimutkaisimpiin ongelmiin, Putin sanoi videoidussa puheessaan Isänmaan puolustajan päivänä.
Kyseessä on Venäjällä vietettävä asevoimien juhlapäivä.
– Venäjän edut, kansalaistemme turvallisuus, ne eivät ole meille neuvoteltavissa, hän kuitenkin lisäsi.
Puheessaan presidentti myös ylisti Venäjän armeijan taisteluvalmiutta ja sanoi maan jatkavan asekehittelyä.
Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan presidentti Putinin tavoitteena on tuhota Ukraina.
Kuleba kommentoi tilannetta haastattelussa CNN:llä.
– Hänen perimmäinen tavoitteensa on tuhota Ukraina. Häntä eivät kiinnosta Ukrainan osat. Häntä ei edes kiinnosta pitää koko maa hallinnassaan, Kuleba sanoi.
Kuleba avasi näkemyksiään Putinin aikeista päivä sen jälkeen, kun venäläispresidentti tunnusti Itä-Ukrainan niin kutsuttujen Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen itsenäisyyden ja määräsi joukkoja lähetettäväksi näille separatistialueille.
Kuleba painotti Putinin vihaavan sitä, että Ukrainalla on valtion asema. Tämä tuli ulkoministerin mukaan selväksi Putinin maanantaisessa puheessa, jossa presidentti puhui pitkästi Ukrainan ja Venäjän jaetusta historiasta.
Putin arvioi esimerkiksi, ettei Ukrainalla ole ikinä ollut valtiollista perinnettä ja väitti, että modernin Ukrainan loi Venäjä.
– Hän uskoo, ettei Ukrainalla ole oikeutta olla olemassa, Kuleba sanoi CNN:lle.