Ukrainan tukeminen on Ruotsin ulkopolitiikan tärkein tehtävä, Tobias Billström linjasi Helsingissä
Ruotsin ulkoministerin Tobias Billströmin mukaan kaikenlaisen tuen jatkaminen Ukrainalle on edelleen lähivuosina Ruotsin ulkopolitiikan tärkein tehtävä. Hänen mukaansa Venäjä pysyy Euroopan turvallisuuden vakavimpana uhkana vielä pitkään.
Billström puhui keskiviikkona Helsingissä Suomen suurlähettiläiden kokouksessa. Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) vieraili jo maanantaina Tukholmassa puhumassa Ruotsin suurlähettiläiden kokouksessa.
Venäjän Kurskin alueen sotatoimia kommentoidessaan ministerit muistuttivat, että Ukrainan sotatoimet sitä vastaan hyökänneen Venäjän alueella ovat täysin kansainvälisen oikeuden mukaisia.
– Ei pidä myöskään unohtaa, että mikään ei ole muuttunut (Venäjän presidentin Vladimir) Putinin suhtautumisessa Ukrainaan. Hänen tavoitteenaan on pysynyt Ukrainan tuhoaminen valtiona. Tämä pitää muistaa, kun puhutaan rauhasta, Billström sanoi.
Hänen mukaansa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin rauhansuunnitelma on toistaiseksi ainoa varteenotettava .
Suomen ja Ruotsin suhteiden Billström totesi olevan läheisemmät kuin koskaan aiemmin, ei vähiten molempien maiden liityttyä Natoon. Naapurimaat ovat nyt ensimmäistä kertaa sitoutuneet molemminpuolisiin turvatakuisiin osana samaa liittoumaa.
– Tämän merkitystä ei voi yliarvioida, Billström sanoi.
Billströmin mukaan Suomen ja Ruotsin Natoon liittyminen lisää molempien maiden ja Naton turvallisuuden lisäksi myös mahdollisuuksia tehdä ulkopolitiikkaa uudella tavalla. Pohjoismaiden ulkoministerit vierailivat muun muassa hiljattain yhdessä Länsi-Afrikassa. Yhtenä tarkoituksena oli hakea Ukrainalle laajempaa kansainvälistä tukea.
– Olisimme voineet vaihtaa puhetekstejä keskenämme. Kaiken, mitä Tobias sanoi, olisin minäkin voinut sanoa, Valtonen muisteli.
Hyvä yhteistyö kuvastui myös ministereiden esiintymisessä suurlähettiläskokouksessa. Billström aloitti puheensa suomeksi ja sai suomalaisdiplomaateilta raikuvat aplodit:
– Kiitos paljon. Rakas Elina, hyvät naiset ja herrat, suurlähettiläät, Billström sanoi.
Valtonen puolestaan vitsaili lehdistötilaisuudessa maiden yhteistyön hyödyttävän erityisesti olympiamitaleitta jäänyttä Suomea, koska yhdessä Ruotsin kanssa naapurimaiden voi sanoa saaneen Pariisista 11 mitalia.
Lehdistötilaisuudessa nousi myös esiin kysymys Palestiinan tunnustamisesta, jonka Ruotsi on tehnyt jo aikaa sitten ja Suomi ei vielä.
Billström kuitenkin korosti, ettei itse tunnustaminen ole suinkaan tärkein asia vaan se, että jo olemassa olevalla palestiinalaishallinnolla on osapuolena jonkinlaiset edellytykset selvitä ja toimia myös tulevaisuudessa.
Valtosen mukaan EU on tukenut palestiinalaishallintoa rahallisesti sen jälkeen kun Israel ei ole maksanut sille palestiinalaishallinnon puolesta keräämiään verotuloja. Ruotsi ja Suomi ovat hänen mukaansa myös kirjelmöineet tästä asiasta Israelille.
– Pysyvä Lähi-idän rauha on saavutettavissa, mutta se on pitkä neuvottelutie ja edellyttää tietysti myös sitä, että meillä on osapuolina kaksi valtiota, jotka voivat käydä sellaista keskustelua, joka perustuu pysyvään turvallisuuteen molemmissa maissa, Valtonen sanoi.
Molempien ministereiden mukaan kaikkein tärkeintä ja kiireellisintä on ratkaista Gazan vaikea humanitaarinen tilanne ja saada alueelle nopeasti apua.