Ukrainalla on yhä etulyöntiasema sodassa, arvioi raportti – Myös Venäjän kestokyvyllä on rajansa
Venäjän sotatalous tuottaa aseita ja ammuksia liukuhihnalta, ja Moskovan päättäjät heittävät uusia miehiä tuleen tappioista piittaamatta. Viron puolustusministeriön mukaan tällainen synkkä kuva Ukrainan sodasta sopii Venäjän tavoitteisiin, mutta sen ei pidä antaa hämätä.
Virossa joulukuussa julkistetun raportin mukaan etulyöntiasema sodassa on yhä Ukrainalla ja sen tukijoilla.
– Tämä sota voidaan voittaa seuraavien kolmen vuoden aikana, tai nopeamminkin, ministeriö arvioi.
Raportin mukaan Venäjän kestokyvyllä on rajansa. Sota rasittaa maan taloutta paljon virallisia ilmoituksia enemmän
Ukraina on lisäksi kyennyt aiheuttamaan Venäjälle kuudessa kuukaudessa keskimäärin noin 50 000 sotilaan tappiot kaatuneina ja vakavasti haavoittuneina.
Jos taistelukentältä poistuu venäläisiä samaa tahtia myös jatkossa, Venäjä ei kykene täydentämään joukkojaan sellaisilla sotilailla, joista olisi hyökkäystoimiin, virolaisraportissa arvioidaan.
Raportin mukaan Venäjä pitää ajaa ymmärtämään, että sen omat tappiot kasvavat ajan oloon kestämättömiksi. Aikaa ei kuitenkaan ole tuhlattavaksi.
Viron puolustusministeriön mukaan yleisesti arvioidaan, ettei Venäjä kykene uhkaamaan sotilaallisesti Natoa seuraavien kahden vuoden aikana. Jos maa kuitenkin pääsisi Ukrainan sodassa voitolle seuraavien 12–18 kuukauden aikana, olisi se tullut todistaneeksi lännen yhtenäisyyden heikkouden ja mahdollisuuden haastaa Natoa sotilaallisesti.
Ukrainan nopean valtauksen epäonnistuttua Venäjän strategiana on ollut pitkittää sotaa ja puolustaa sitkeästi valtaamiaan alueita. Oletuksena on, että Venäjä kestää kulutussotaa pidempään kuin Ukraina.
Virolaisarvion mukaan käynnissä onkin nyt ”henkien taisto”. Lännen päättäväisyyttä lisäämällä Ukrainan voitto on saavutettavissa viimeistään vuonna 2026.
Raportissa muistutetaan, että Ukrainan auttaminen voittoon maksaa vain murto-osan niistä seurauksista, joita länsimaille koituisi Venäjän voitosta sodassa.
Ukrainaa sotilaallisesti tukevan niin kutsutun Ramsteinin ryhmän yli 50 jäsenmaan yhteenlaskettu bruttokansantuote on omaa luokkaansa Venäjän verrattuna. Yhdysvaltain johdolla Ramstein-maat ovat aseistaneet Ukrainaa tähän mennessä noin 0,2 prosentilla bkt:staan.
Tuen lisääminen 0,25 prosenttiin, eli 120 miljardiin euroon vuodessa, takaisi virolaisarvion mukaan riittävät resurssit Ukrainan voiton varmistamiseksi.
Ramstein-maiden yhteenlasketut puolustusbudjetit ovat 13 kertaa Venäjään suuremmat.
– Ei pitäisi olla epäselvää, kuka tässä on etulyöntiasemassa, raportti toteaa mainiten myös lännen teknologisen ylivoiman.
Ukrainan avustamisen myötä vahvistuva lännen puolustusteollisuus palvelee samalla myös Natoa sen oman pelotteen kasvattamisessa.
Lisärahan käytölle Viron puolustusministeriön raportissa kirjataan lukuisia kohteita: Tykistö ja sen ammukset, kaukovaikutteiset ohjukset, ilmatorjunta, lennokit, hävittäjät ja niin edelleen.
Kalustotarpeiden ohella raportti kiinnittää huomiota muutostarpeisiin ukrainalaisten koulutuksessa.
Tähän saakka koulutusjaksot ovat olleet liian lyhyitä valmistamaan sotilaita hyökkäystoimiin tai yhteistoimintaan komppaniaa suuremmissa yhtymissä, esimerkiksi pataljoonan tai prikaatin tasolla. Paremman koulutuksen myötä myös omat tappiot vähenisivät.