Venäjän yritykset edetä Ukrainassa ovat vain lisänneet sen tappioita
Venäjän iskut Ukrainan kaupunkeihin ja Ukrainan iskut syvälle Venäjälle ovat hallinneet uutisointia viidettä vuotta raivoavassa sodassa. Tilanne itse rintamalinjalla on jäänyt ohjus- ja drooni-iskujen varjoon, mutta eipä etulinjasta mitään merkittävää kerrottavaa ole ollutkaan.
Tilanteen pysyminen jotakuinkin ennallaan on huono uutinen erityisesti Venäjälle, sanoo erikoistutkija Pentti Forsström Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Esimerkiksi Venäjän keskimääräisen noin 30 000 sotilaan kuukausitappion arvioidaan nousseen Ukrainassa heinäkuussa 40 000:een.
– Sodan alkuvaiheessa tappiot olivat yksi ukrainalainen kahta tai kolmea venäläistä kohtaan. Nyt arvioidaan, että suhdeluku on yhden suhde kahdeksaan, Forsström sanoo STT:lle.
Isot tappiot johtuvat suurelta osin siitä, että venäläiset ovat sitkeästi, mutta turhaan, yrittäneet vallata uusia alueita erityisesti Donetskin alueella. Eikä alueiden valtaamien onnistu ilman esimerkiksi lennokeille alttiina olevien maajoukkojen käyttöä.
Vastapainoksi ukrainalaiset ovat onnistuneet alkuvuoden aikana ottamaan jonkin verran aluetta takaisin venäläisiltä maan eteläosassa, oman ilmoituksensa mukaan yli 700 neliökilometriä.
Forsström muistuttaa, että tilanne vaihtelee paljonkin erittäin pitkällä rintamalinjalla eikä kummallakaan osapuolella ole nykyisellään resursseja suuriin läpimurtoihin.
– Mutta Venäjä on joka tapauksessa ollut kesän aikana nettohäviäjä pinta-aloissa, siinä mitä se saavuttaa ja mitä menettää. Kokonaisuudessa aluevaltaukset ovat kääntyneet Ukraina eduksi, ei suuressa määrin mutta kuitenkin. Se kuvastaa hyvin sitä vahvaa tasapainoa, mikä joukkojen ja toiminnan määrässä on, Forsström sanoo.
Suurten tappioiden takia Forsström pitää melko todennäköisenä, että Venäjän on pian turvauduttava jonkinlaiseen liikekannallepanoon. Tähän saakka käytetyt keinot, kuten sotilaiden ostaminen rahalla tai vankien värvääminen, eivät hänen mukaansa enää riitä paikkaamaan riveihin syntyviä aukkoja.
Pohjoiskorealaisten joukkojen apukin on ollut Forsströmin mukaan lähinnä ”laastaria”, joka kielii enemmän Venäjän epätoivosta.
– Kysymys on sitten se, milloin liikekannallepano tapahtuu. Jos se tehdään syksyllä, siirretäänkö mobilisoituja joukkoja saman tien rintamalle ja unohdetaan niiden koulutus ja varustaminen? Vai odotetaanko kevääseen, että joukkoja ehdittäisiin kouluttaa ja ehkä sitten kevätkesällä saada aikaan jonkinnäköistä massiivisempaa hyökkäystä, Forsström pohtii.
Hänen mukaansa liikekannallepano ei ole mikään autuaaksi tekevä hopealuoti, jolla sota ratkeavasti muuttuisi, mutta paikallisesti sillä voi olla vaikutusta. Liikekannallepanon järjestämiseen liittyy Venäjällä kuitenkin huomattavia poliittisia riskejä.
Venäjän epäonnistuminen sodan tavoitteiden saavuttamisessa näkyy kiihtyvinä iskuina Ukrainan kaupunkien siviilikohteisiin ja energiainfrastruktuuriin. Tällä pyritään Forsströmin mukaan vaikuttamaan siviiliyhteiskuntaan ja luomaan psykologista pelotevaikutusta siitä, mitä Venäjän tahdon vastustamisesta seuraa.
– Nämä ilmaiskut ovat äärimmäinen keino, jolla tavanomaisen sodankäynnin heikkoutta pyritään kompensoimaan. Minun kokemukseni mukaan ne toimivat lähinnä päinvastoin, eikä Ukraina ole kaikista aiheutuneista vaikeuksista ja kärsimyksistä huolimatta antamassa periksi, Forsström sanoo.
Ilmaiskuja Venäjä näyttää kuitenkin kaikesta päätellen haluavan jatkaa. Maan on raportoitu perustaneen uusia laukaisualustoja pitkän kantaman lennokeilleen lähelle Ukrainan ja Valko-Venäjän rajoja. Vaikka tarkoituksena on kyetä iskemään laajemmin Ukrainaan, lisääntyy Forsströmin mukaan samalla mahdollisuus sille, että lennokkeja harhautuu vahingossa tai tarkoituksella rajan yli esimerkiksi Nato-maiden alueelle.
Tällaisessa tapauksessa suora syyllisyys todennäköisesti kielletään, mutta lännen härnääminen sopii Venäjälle. Se myös seuraa Forsströmin mukaan tarkasti, miten ilmatilan ja alueen loukkauksiin reagoidaan.
– Siksi on mielestäni tärkeää, että niihin pitää reagoida ihan oikeasti eikä painaa villaisella. Se on selvä, Forsström sanoo.