Venäläisjoukot etenevät Kurskissa – Apulaissotilasprofessori: "Tämä ei ole sujunut täysin suunnitelmallisesti"
Venäjä kertoo saaneensa hallintaansa Ukrainan aiemmin valtaamia alueita Kurskissa. Loppukesän ja alkusyksyn hyökkäyksessään Ukraina valtasi Venäjältä Kurskissa yli tuhannen neliökilometrin suuruisen alueen sekä joukon asutuskeskuksia. Kurskia on pidetty yhtenä harvoista Ukrainan neuvotteluvalteista sen suhteessa Venäjään.
Mitä Kurskin alueen taisteluista nyt tiedetään ja miltä tulevaisuuden näkymät näyttävät? Rintamatilannetta arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori, majuri Juha Kukkola.
– Ukraina on joutunut vetäytymään niiltä alueilta, jotka se valtasi Venäjältä viime vuoden elokuussa ja syyskuun alkupuolella. Se pitää hallussaan viimeisimpien tietojen perusteella enää pientä osaa valtaamistaan alueista ja todennäköisesti pyrkii vetäytymään niiltäkin, mutta tämä ei ole sujunut täysin suunnitelmallisesti.
Jääkö Ukrainan joukkoja mottiin?
Kukkola arvioi, että Ukraina on kärsinyt suhteellisen merkittäviä kalustotappioita nopean vetäytymisen aikana, sillä osa kalustosta on jouduttu hylkäämään Venäjän puolelle. Hän ei pysty sanomaan käytettävissä olevien tietojensa perusteella, olisiko ukrainalaisjoukkoja jäänyt mottiin ja jos kyllä, minkä verran.
– Varsinaisesti mistään motista ei ole viitteitä. Venäläiset ovat väittäneet saaneensa vankeja, mutta että kokonaisia ukrainalaisyksiköitä olisi jäänyt mottiin, siitä minulla ei ole tietoa. Se ei tietenkään tarkoita, ettei sellaista olisi voinut tapahtua. Tuolla alueella jompikumpi osapuoli tuhosi siltoja, ja tiestölle on jäänyt tuhottuja ajoneuvoja. Miten paljon sinne olisi jäänyt taistelijoita, sitä en osaa sanoa.
Jatkaako Venäjä Ukrainan puolelle?
Nähtäväksi jää, tyytyykö Venäjä etenemään ainoastaan Ukrainan rajalle saakka vai jatkaako se hyökkäystä Ukrainan puolelle. Venäjällä saattaa olla intressi sitoa Ukrainan joukkoja rintaman pohjoisosaan ja näin helpottaa omaa tilannettaan muualla.
– Toisaalta jos Venäjä hyökkää Kurskista Ukrainan puolelle ja pääsee siellä etenemään, se sitoo myös omia joukkojaan, Kukkola muistuttaa.
Mitä hyötyä operaatiosta oli?
Mitä hyötyä Ukrainan kannalta koko Kurskin operaatiosta on ollut, kun kerran näyttää siltä, että se joutuu luopumaan valtaamistaan alueista?
Kukkola toteaa, että sotahistorioitsijat saavat tätä aikanaan miettiä, mutta nykytiedon valossa on ainakin niin, että Ukraina pystyi Kurskin operaatiollaan sitomaan merkittävän määrän venäläisjoukkoja, ja tämä on vähentänyt painetta etenkin Donetskin alueella eli Ukrainan itäisemmissä osissa.
Venäläisten lisäksi Kurskissa on taistellut Pohjois-Korean lähettämiä sotilaita, mikä osoittaa, että Venäjä ei ole menestynyt omin voimin, vaan on tarvinnut ulkopuolista apua.
– Voidaan jonkinlaisena menestymisen osoituksena pitää sitä, että Venäjän asevoimat eivät ole kaikkivoipia.
Kukkola huomauttaa, että Kurskin operaatiolla oli myös Ukrainan kannalta poliittisia tavoitteita.
– Kyllä siinä yritettiin vaikuttaa ennen kaikkea Venäjän poliittisen johdon laskelmiin ja horjuttaa Venäjän yhtenäisyyttä osoittamalla, että Ukraina kykenee valtaamaan Venäjältä alueita. Mutta lopulta se ei aiheuttanut Venäjällä sellaisia reaktioita, joita Ukraina olisi toivonut.
Kukkola toteaa, että Kurskin alueiden valtaamisella saatiin joka tapauksessa aikaan sen osoittaminen, että Ukraina kykenee edelleen taistelemaan ja viemään taisteluita myös Venäjän puolelle.
– Tämä informaatiopoliittinen vaikutus varmaan saavutettiin, ja siitä on saattanut olla hyötyäkin kokonaiskuvan kannalta.