Pellingin drooni on saattanut ajelehtia merellä useita päiviä, sanoo drooniasiantuntija

Pellingin saariston alueelta rantakivikosta löydetty drooni on saattanut ajelehtia merellä useita päiviä tai pidempäänkin, arvioi tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen droonien tunnistusjärjestelmiin erikoistuneesta Sensofusionista.

Drooni on saattanut kulkeutua Suomen rannikolle kaukaakin, sanoo Hyppönen. Silloin sillä ei olisi välttämättä operoitu Suomessa, vaan jossakin lähialueilla tai jopa Venäjän maa-alueen päällä.

– Kaikkein viattomin skenaario on, että se on ollut siviilikäytössä Venäjän rannikkoalueella, jopa jossakin Pietarin alueella. Se on jostain syystä tippunut veteen, jolloin merivirrat ja tuuli ovat tuoneet sen Pellinkiin, Hyppönen sanoo STT:lle.

Venäjän viranomaiset olivat ilmoittaneet ennen droonin löytämistä, että siviiliviranomaisilta oli karannut kartoituslennokki. Tapauksen yhteyttä Pellingin drooniin selvitetään.

– Toinen vaihtoehto on, että sillä on tehty tiedustelua tai vakoilutoimintaa ja pyritty seuraamaan kiinnostavia kohteita Suomen rannikkoalueilla. Sieltä löytyy öljynjalostamoja ja muuta, Hyppönen jatkaa.

Lähes varmaa on Hyppösen mukaan, että drooni ei ollut kartoittamassa Ukrainasta lähteviä drooneja.

– Se ei ole hyvä sellaiseen käyttöön, joten siitä ei varmaankaan ole kysymys.

Rajavartiolaitos tiedotti perjantaina, että drooni vaikuttaa olevan Geoscan 701 -tyyppinen venäläisvalmisteinen lennokki.

Kyseistä laitemallia käyttävät sekä valtiolliset että siviilitoimijat, eikä laitteen käyttötarkoitusta, käyttävää maata tai tahoa voi Rajavartiolaitoksen mukaan tässä vaiheessa vahvistaa.

Hyppösen mukaan Geoscan 701 on pienen lentokoneen näköinen lennokki, jonka siipien kärkiväli on runsaat kolme metriä.

Se on varustettu polttomoottorilla, lentää 100 kilometrin tuntinopeudella ja pystyy lentämään 500 kilometrin päähän ja takaisin.

– Kyseessä on kartoitus- ja kuvausdrooni, joka on alun perin rakennettu siviilikäyttöön, ei sotilaskäyttöön. Siinä on erityyppisiä kamerajärjestelmiä, kuten maan muotoja kuvaavia spektraalikameroita.

Kyseistä droonimallia käytetään Hyppösen mukaan esimerkiksi karttojen piirtämiseen sekä myrskytuhojen kartoittamiseen metsässä.

Droonia ei ohjaa kukaan, vaan se lentää karttakoordinaattien mukaan ennalta suunniteltua lentoreittiä.

– Se ei ole hyökkäysdrooni. Siihen ei voi helposti kytkeä räjähteitä, eikä se ole edes järkevä semmoiseen käyttöön. Ne ovat paljon halvempia tai yksinkertaisempia laitteita, mihin pannaan räjähteitä mukaan, Hyppönen toteaa.

Hyppöstä kiinnostaa droonin sisältö.

– Geoscan 701 nauhoittaa lentoreittinsä ja kuvansa ja videonsa muistikortille, jota se kantaa mukanaan. Muistikortit ovat aika kestäviä, vaikka laite kastuisi. Se voi olla salattu, mutta jos salaus saadaan avattua, sieltä saadaan vastaus kaikkiin kysymyksiin: mistä drooni lähti, mitä reittiä se lensi ja mitä se on kuvannut.

Hyppönen huomauttaa lopuksi, ettei hän ole koko asiasta kovin huolissaan.

– Tämä ei ole ollut mikään hyökkäys. Droonissa ei ollut räjähteitä. Meillä ei ole tällä hetkellä mitään todistusaineistoa siitä, että sillä olisi yritetty vakoilla Suomea.