Ukki lähetti Sipilän "talvisotaan"
Veteraanipäivän pääjuhlassa Oulussa puhunut pääministeri Juha Sipilä kuvaili oman isoisänsä, ukkinsa, kokemuksia talvisodassa.
Sipilä teki kesällä 1996 ukkinsa kanssa maastureilla matkan Karjalaan ukkinsa kotipitäjään Suojärvelle. Samalla reissulla he kävivät läpi isoisän 21 päivää kestäneen talvisodan matkan aina siihen Tolvajärven taistelujen poteroon asti, missä vihollinen heitti käsikranaatin taistelijan suksien viereen.
80-vuotias isoisä halusi matkalla tallettaa lastenlasten mieliin historiaa ja muistoja.
Reissulla isoisä liikuttui kahdesti.
– Ensimmäinen paikka oli, kun hän kertoi miesten tuskastuneen talvisodan alun perääntymiseen. Hän kertoi miesten kapinoineen upseereille, että kohta ollaan Ruotsissa, jos emme ala tappelemaan, Sipilä kertoi.
Tappelemaan ryhdyttiin.
– Sen seurauksena syntyi yksi sotahistorian suurimpia puolustusvoittoja. Suomi ei antanutkaan suurelle ja mahtavalle viholliselleen periksi, vaan osoitti sitkeydellään halunsa säilyttää vapaus, pääministeri luonnehti.
Toisen kerran ukki liikuttui, kun matkalaiset katselivat alueen harmaantuneita mökkejä. Hän totesi: ”Tajuatteko te lapset, miten hyvä maa Suomi on ja miten lujan takaa itsenäisyytemme on taisteltu.”
Sipilä sanoo tuolloin tajunneensa hyvin konkreettisesti, mitä ukki halusi hänen tekevän.
– Olin juuri myynyt yritykseni ja haaveilin hieman kevyemmästä työstä. Ei hän sitä toivonut. Hän opetti minut omalla tavallaan ymmärtämään, että meidän nuoremman sukupolven talvisotamme on tämän isänmaan rakentaminen yhä paremmaksi paikaksi asua ja elää.
– Meidän jokaisen tulee olla oman elämämme yrittäjiä ja rakentaa maatamme niillä taidoilla, jotka meille itse kullekin on annettu. Meidän tulee kantaa vastuuta tulevaisuudesta ja tulevista sukupolvista emmekä saa jättää kaveriamme.
Veteraanijuhlaan osallistui myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö puolisoineen. Tänään on kulunut 71 vuotta siitä, kun viimeiset saksalaiset sotilaat poistuivat käsivarren Lapista. Samalla päättyi lähes kuuden vuoden mittainen sotien aika.
Lapin sodan päättymisen päivää on vietetty vuodesta 1987 lähtien kansallisena veteraanipäivänä.
Sipilän mukaan veteraanipäivä on kunnian ja kiitollisuuden osoitus koko veteraaniaikakaudelle ja myös kaikille veteraanityötä tekeville järjestöille.
Sodan jälkeen käynnistettiin sotainvalidien ja veteraanien huolto ja erityispalvelut. Tänäkin vuonna valtion budjetissa osoitetaan näihin erityisetuuksiin 236 miljoonaa euroa.
– Itsenäisen Suomen täyttäessä ensi vuonna sata vuotta valtioneuvosto haluaa vielä kerran panostaa sotiemme veteraanien palveluihin. Keskiössä ovat erityisesti kotona asumista tukevat palvelut. Kaikkien sotainvalidien oikeus sosiaalihuollon avopalveluihin toteutuu maaliskuun alussa, kun haitta-asteraja poistuu. Tätä koskevat päätökset on jo tehty, Sipilä sanoi.
Pääministerin mukaan hallitus haluaa turvata sen, että kaikilla rintamaveteraaneilla on mahdollisuus saada tarpeitaan vastaavat, maksuttomat, kotiin vietävät kunnalliset avopalvelut.
– Haluamme toteuttaa tämän kunniatehtävän itsenäisyyden juhlavuoden teeman mukaisesti: Yhdessä. Yhdessä veteraanijärjestöjen kanssa, jotta järjestöt auttaisivat jäseniään hakemaan palveluita. Yhdessä kuntien kanssa, jotta ne aktivoituisivat tarjoamaan kotipalveluita rintamaveteraaneille ja varmistaisivat niiden saatavuuden.
Sipilä lupaa, että hallitus valmistelee tarvittavat päätökset syksyyn mennessä ja varautuu kohdistamaan kotiin vietävien kunnallisten avopalveluiden kustannuksiin tuntuvan lisäpanoksen ensi vuoden alusta lukien.