Typistetyt saparot, nokattomat kanat – "Halutaanko ne Suomeenkin?"

Salmonella, saparoiden leikkaamiset, kanojen nokkien katkaisut ja moninkertaiset eläinten lääkekäytöt voivat tulevaisuudessa olla osa kotimaista ruuantuotantoa.

Näin varoittavat keskustan kansanedustajat Jari Leppä ja Juha Pylväs kannanotossaan. Leppä ja Pylväs ovat huolestuneita muun muassa ruuantuotannon eriarvoistavasta laatu- ja hygieniasääntelystä, joka Euroopassa vallitsee.

Suomalaista maataloutta rasittavat heidän mukaansa myös useat muut poliittiset ratkaisut.

Suomalainen ruoka on tiukemmista laatukriteereistä johtuen kalliimpaa kuin väljän lainsäädännön eurooppalainen tuotanto, kansanedustajat taustoittavat.

– Nykyiseen hyvään laatutasoon suomalaisella maataloudella ei ole enää varaa, he huomauttavat.

Yhdeksi ratkaisuksi kansanedustajat ehdottavat laatutuotannolle maksettavaa laatulisää.

Toinen vaihtoehto heidän mielestään on se, että Suomi laskee laatutasonsa muun Euroopan tasolle.

Tällöin pitäisi purkaa iso joukko hygieniaan, eläinten hyvinvointiin ja ympäristönsuojeluun liittyvää lainsäädäntöä.

– Sikojen häntien typistämiset, nokattomat kanat, ja muut edullisen alkutuotannon lieveilmiöt tulisivat osaksi kotimaista elintarviketuotantoa.

– Valinta on suomalaisten, Leppä ja Pylväs vetoavat.

Julkisessa tarjoilussa olevalta ruualta pitää vaatia Suomen tuotantokriteereitä.

Jari Leppä ja Juha Pylväs

Kansanedustajat vaativat, että kilpailusta on tehtävä reilua ja tuottajat on laitettava laadussa samalle viivalle.

– Markkinoiden pitää toimia aidosti yhteisillä pelisäännöillä, he kirjoittavat.

– Ruokaketjun tulee olla nykyistä paremmin tasapainossa ja julkisessa tarjoilussa olevalta ruualta pitää vaatia Suomen tuotantokriteereitä.

Keskustavetoista hallitusta viljelijätaustaiset poliitikot kiittävät turhan sääntelyn karsimisesta.

– Olemme muuttaneet nitraattiasetusta, kohtuuttomia tukileikkauksia sekä monia muita maatalouden kustannuksia lisääviä normeja. Myös luvitukseen ja elintarvikkeiden jatkojalostukseen on tehty kevennyksiä, he listaavat.

– Näiden vaikutukset ovat hitaampia, mutta koko alan kannalta äärettömän tärkeitä.

Maatilojen syvä ahdinko johtuu kansanedustajien mukaan vaikeista luonnonolosuhteista, markkinamuutoksista ja tukien maksuviivästyksistä.

He moittivat myös EU:n maatalouspolitiikkaa, jossa ruuantuotannon kannattavuus ja kilpailukyky on jätetty sivurooliin.

Lisäksi  Euroopan ja Venäjän pakotetaistelu on iskenyt rajusti suomalaiseen elintarvikesektoriin.

– Helpotusta ei ole luvassa. Talouspakotteet Euroopan ja Venäjän välillä jatkuvat, joten pakotteiden poistuminen ei nosta elintarviketuotannon kannattavuutta lähiaikoina, Jari Leppä ja Juha Pylväs kirjoittavat.