Työryhmä julkisti keinoja, joilla velkaantumista pyritään suitsimaan: Luottoa tulojen mukaan, asuntolainan takaisinmaksuajaksi enintään 25 vuotta, rajoituksia taloyhtiölainoihin

Kotitalouksien lainojen enimmäismäärä sidotaan tulevaisuudessa vuosituloihin, ja asuntolainalle asetetaan enintään 25 vuoden takaisinmaksuaika, jos valtiovarainministeriön työryhmän tiistaina julkistama ehdotus toteutuu.

Esityksen mukaan kaikkien velkojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa kotitalouden käytössä olevien vuositulojen verran, kun kotitalous hakee uutta lainaa.

Laskennassa otettaisiin huomioon uusi laina, kaikki kotitalouden aiemmat velat – esimerkiksi kulutusluotot 20 000 euroon asti – sekä mahdollinen osuus taloyhtiölainoista.

– Raja asetettiin 20 000:een, ettei joka silitysraudan oston kohdalla tarvitse mennä (hakemaan lainaa) isännöitsijän todistuksen kanssa, työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Leena Mörttinen perusteli tiedotustilaisuuden jälkeen.

Hänen mukaansa raja voi vielä lausuntojen jälkeen muuttua.

Työryhmä halusi vetää rajan myös asuntolainojen takaisinmaksuajoille, jotka ovat pidentymässä.

– Noin 20 vuoden pituisten uusien asuntolainojen osuus on lähtenyt laskuun ja vastaavasti yli 26 vuoden pituiset uudet asuntolainat ovat lähdössä nousuun.

Valtiovarainministeriö lähetti esityksen tiistaina lausuntokierrokselle.

Poliittisten linjausten aika on Mörttisen mukaan vasta sen jälkeen, kun kierros on marraskuun lopulla päättynyt.

– Hallituksen esitys voitaisiin antaa eduskunnalle ehkä ensi syksynä ja muutokset voisivat tulla voimaan aikaisintaan tammikuusta 2021, hän arvioi.

Valtiovarainministeriö asetti työryhmän vuosi sitten pohtimaan keinoja, joilla suomalaisten kasvavaa velkaantumista voisi suitsia.

Kotitalouksien velkaantumisaste on nyt noin 128 prosenttia. Sillä tarkoitetaan lainavelkojen suhdetta käytettävissä oleviin vuosituloihin.

Työryhmä ehdottaa rajoituksia myös taloyhtiölainoihin, joita käytetään aiempaa enemmän uudisrakentamisen rahoitusmuotona.

Taloyhtiölainat ovat asuntoyhteisöille myönnettyä yhtiölainaa, jonka takaisinmaksusta kotitaloudet vastaavat yhtiövastikkeiden muodossa.

Työryhmän selvityksen mukaan nykyisin kotitalouksien velasta arviolta noin 14 prosenttia on taloyhtiölainaa.

Työryhmä ehdottaa, että taloyhtiö saisi lainaa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta.

Myös sen takaisinmaksuaika voisi olla enintään 25 vuotta, eikä lyhennysvapaita saisi olla viiteen vuoteen asunnon valmistumisesta.

– Yksi ongelma taloyhtiölainoissa on ollut, että niitä on annettu näennäisesti hyvin edullisella, näyttävällä tavalla, koska niitä ei ole tarvinnut lyhentää viiteen ensimmäiseen vuoteen. Ei välttämättä ole tervettä, että kotitalous ei ymmärrä, kun se taloyhtiölainaa ottaa, että ne kulut voivat nousta merkittävästi myöhemmin, Mörttinen kritisoi.

Itsekin työryhmässä mukana ollut Finanssiala varoittaa, ettei uusilla velkarajoitteilla saa hyydyttää asuntomarkkinoita eikä vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta.

Se jätti mietintöön täydentävän lausuman, jossa esitetään työryhmän ehdotuksiin täsmennyksiä ja varaumia. Finanssiala peräänkuuluttaa erityisesti kattavaa kokonaisarviota työryhmän ehdotusten vaikutuksista.

Mörttisen mukaan ehdotukset eivät kiristäisi merkittävästi asuntoluotonantoa nykytilanteessa. Hänen mielestään jo nyt pitää varautua siihen, että markkinat voivat ylikuumentua.

– Asuntomarkkinan ylikuumentumisesta Suomessa ei ole merkkejä, mutta tämä väline on tarpeen ottaa käyttöön nyt, että sitä voidaan hyödyntää sitten, kun ensimmäiset merkit näkyvät. Keskuspankkipolitiikasta on sanottava sen verran, että korkotaso todennäköisesti pysyy matalana varsin pitkään ja silloin on vaikea nähdä, että velkaantumisen trendi helposti kääntyisi.

Tällä tulee olemaan erittäin laaja yhteiskunnallinen vaikutus.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) pitää kotitalouksien korkeaa velkaisuutta erittäin vakavana kansantaloudellisestakin näkökulmasta.

– Kotitalouksien runsas velkaantuneisuus tekee niistä heikompia kestämään mahdollisia negatiivisia iskuja, joita taloudessa tulee tapahtumaan.

Lintilä ei henkilökohtaisesti usko väitteisiin, joiden mukaan nykyinen alhainen korkotaso on uusi normaali.

– Tämä on väliaikainen tilanne, joka tulee jossain vaiheessa muuttumaan. Senkin vuoksi ne puskurit on hyvä sinne korkoihin aina mitata mukaan.

Ministerin mukaan lausuntokierroksella on tällä kertaa asiassa poikkeuksellisen suuri painoarvo.

– Tällä tulee olemaan erittäin laaja yhteiskunnallinen vaikutus.

Mörttisen mielestä nyt julkistetut välineet auttavat ihmisiä myös itse arvioimaan paremmin, milloin lainaa kannattaa lähteä hakemaan.

– Vastuu kuuluu myös itselle jossain määrin, mutta jos ei koe sitä kotoisaksi tai se on vaikeaa, täytyy luottoja myöntävien toimijoiden tehdä oma osuutensa. Kuluttajansuojan täytyy olla kohdallaan myös tässä kohtaa.