Työministeri Marttinen torjuu lakiuudistukseen kohdistuvaa kritiikkiä – "Suomessa ei pidä olla mitään sijaa perhe- ja raskausvapaasyrjinnälle"

Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen, jonka mukaan määräaikaisen työsopimuksen voisi jatkossa solmia vuodeksi ilman perusteltua syytä. Näin voisi toimia, jos kyse on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä tai näiden välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut vähintään kaksi vuotta.

– Palkkaamisen edellytyksiä parantavilla esityksillä pyritään siihen, että yhä useampi suomalainen saisi töitä, sanoi työministeri Matias Marttinen (kok.) tiedotustilaisuudessa.

Määräaikaista työsopimusta ei esitysluonnoksen mukaan saisi tehdä tai jättää tekemättä syrjivin perustein. Lakimuutoksilla todetaan kuitenkin voivan olla vaikutuksia esimerkiksi raskaus- ja perhevapaasyrjintään.

– Suomessa ei pidä olla mitään sijaa perhe- ja raskausvapaasyrjinnälle, Marttinen sanoi.

Ministerin mukaan esitykseen on sisällytetty täsmennyksiä, joilla syrjintää torjutaan. Hän nostaa esimerkiksi työnantajalle määrätyn velvollisuuden työn tarjoamiseen.

Esityksen mukaan työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä, jos ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen sopimus on päättymässä ja työnantaja harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä kyseiseen tai vastaavaan tehtävään. Velvollisuus olisi voimassa enintään neljä kuukautta.

– Samaan aikaan maan hallitus on myös sosiaali- ja terveysministeriön puolella lähettänyt oman lainsäädäntökokonaisuuden lausunnoille, jossa tehdään vielä tasa-arvolakiin omia täsmennyksiä ja muutoksia, joilla nimenomaan puututaan perhe- ja raskausvapaasyrjintään, Marttinen sanoi.

Lisäksi lomautusilmoitusaikaa eli työntekijän lomauttamista edeltävää aikaa lyhennettäisiin nykyisestä 14 päivästä seitsemään päivään. Samalla takaisinottovelvollisuus koskisi jatkossa vain niitä työnantajia, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä on vähintään 50.

Tavoitteena on, että lakimuutokset astuisivat voimaan huhtikuun alussa.

Uusi lainsäädäntö mahdollistaa lyhyiden määräaikaisuuksien ketjuttamisen kolme kertaa siten, että työsuhteet kestävät yhteensä korkeintaan vuoden. Marttisen mukaan työnantajalle asetetut työn tarjoamisvelvoitteet estävät ketjuttamisen vuoden jälkeen.

– Käytännössä, kun tämä vuoden määräaikaisuus päättyy, lain lähtökohta on se, että tälle työntekijälle tulee tarjota vakituista työtä, Marttinen sanoi.

Ministeri sanoi keskustelleensa asiasta paljon eri liittojen ja ennen kaikkea hoiva-alan edustajien kanssa.

– En yhtään väheksy sitä, että meillä esiintyy tällä hetkellä julkisella sektorilla aivan liikaa ketjuttamista. En väheksy myöskään yhtään sitä huolta, mikä erityisesti hoiva-alan työntekijöillä tähän tilanteeseen liittyen on, hän sanoi.

Marttisen mukaan tilanne kertoo Suomessa esiintyvästä huonosta johtamisesta. Hän kertoi kutsuneensa julkisen sektorin edustajia keskustelemaan asiasta kanssaan.