Työmarkkinajärjestelmien tutkija ei usko, että Metsäteollisuuden irtiotto saa Suomessa teollisuuden alalta monta seuraajaa

Paikallinen sopiminen

Keskustelu paikallisesta sopimisesta on ottanut kierroksia sen jälkeen, kun työnantajaa edustava Metsäteollisuus päätti siirtää neuvottelut työehdoista ja palkoista kokonaan yrityksiin.

Paperiteollisuudesta ja Paperiliiton asemasta väitöskirjan tehnyt tutkijatohtori Paul Jonker-Hoffrén Tampereen yliopistosta ei yllättyisi, jos se jäisi ainoaksi. Hän ei usko, että Suomessa on kovin monta muuta teollisuuden alaa, jotka pystyvät tekemään samanlaisen irtioton kuin Metsäteollisuus.

–  Metsäteollisuudessa jokaisessa tehtaassa on oma ammattiosasto ja tavallaan oma kupla. Siksi Metsäteollisuus pystyy tekemään sen, että neuvotellaan pelkästään paikallisesti, Jonker-Hoffrén sanoo.

Nykyinen Suomen malli ei tutkijan mukaan kovin paljon eroa esimerkiksi Hollannin mallista.

–  Sielläkin on yleissitovuus. Tosin siellä on työehtosopimuksissa enemmän joustoa sopia asiat toisin, mutta vaikuttaa siltä, että Suomessakin pikkuhiljaa mennään siihen suuntaan. Tesseissä on yhä enemmän erilaisia kriisilausekkeita.

Hollannissa minimipalkka on lailla taattu. Suomen malli toimiikin Jonker-Hoffrénin mukaan hyvin silloin, kun ihmisellä on työsopimus. Jos on itsensä työllistäjä tai muuten epätyypillisessä työsuhteessa, se ei välttämättä ole paras.

Suomessa vähimmäispalkat määritellään työehtosopimuksessa.

–  Toistaiseksi ammattiliitot ovat laissa säädettyä minimipalkkaa vastaan, mutta toisaalta on melko paljon ihmisiä, joiden työ ei ole työehtosopimuksen piirissä.