Työikäinen maksaa koronakriisin eläkelaskun – maksut voivat nousta ja eläketurvakin heikentyä
Tulevien eläkkeiden rahoitus on saamassa ison kolauksen koronakriisistä. Vain eläkkeellä jo olevat voivat hengähtää helpotuksesta, sillä jo ansaittu eläke on turvattu. Työikäisten edessä voi sen sijaan olla heikennyksiä.
Sijoitusmarkkinoiden kyyti on alkuvuonna ollut kylmää. Eläkerahastojen arvo oli viime vuoden lopulla 218 miljardia euroa, mistä oli huvennut kymmenisen prosenttia maaliskuun loppuun mennessä.
Heikkojen sijoitustuottojen ohella eläkelaitosten rahoitusnäkymiä ovat synkentäneet eläkemaksutulot, joita lomautukset ja työttömyys ovat pienentäneet.
Keskellä kriisiä lopullisia vastauksia työikäisten eläkkeistä ei vielä ole.
Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa arvioi, että vuoden tai kahden päästä alkaa hahmottua, miltä eläkejärjestelmä näyttää 10–30 vuoden päähän.
– Vaikka kriisi kestäisi pidempään, välitöntä romahdusvaaraa ei ole.
– Mutta silloin keskusteluun pitää ottaa, mitä me teemme eläkemaksulle ja mitä tapahtuu tulevien eläkeläisten eläketurvan tasolle, Elomaa arvioi.
Eläkejärjestelmää uudistettiin vasta muutamia vuosia sitten, jolloin eläkeikä sidottiin kunkin ikäluokan eliniän odotteeseen vuonna 1965 syntyneistä alkaen.
Yksityiskohtiin on tarkoitus palata vielä ennen vuotta 2025. Elomaa arvioi, että taloudellinen tilanne vaikuttaa väistämättä keskusteluihin.
– Esimerkiksi kynnys nostaa eläkeikää muun kuin eliniän pidentymisen perusteella on kuitenkin varmasti korkea.
Jotta eläkkeet saataisiin maksettua, on otettu käyttöön puskurirahastot, joissa on noin 13 miljardia euroa.
Puskureista otetaan tänä vuonna käyttöön paljon isompi osuus kuin oli etukäteen arvioitu, kertoo Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto.
– Puskureita puretaan nyt aika voimallisestikin, jotta eläkevastuut saadaan hoidettua ajallaan, Kautto sanoo.
Puskureiden käyttäminen tarkoittaa sitä, että liikkumavara tulevina vuosina pienenee. Jos talous ei tervehdy, on uhkana Kauton mukaan, että työeläkemaksuja joudutaan korottamaan.
Työeläkemaksu on jo nyt asiantuntijoiden mielestä korkea. Jos maksua nostetaan nykyisestä 24,4 prosentista, sillä arvioidaan olevan vaikutuksia työllisyyteen. Maksusta noin 17 prosenttia kuuluu työnantajalle ja loput kerätään työntekijöiltä.
– Maksun korottaminen ei olisi helppoa. Sen takia on pohdittava myös rahoitussääntöjä eli sitä, onko mahdollista keventää väliaikaisesti esimerkiksi vakavaraisuussäännöstöä.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu hänen mukaansa vakavaraisuuden turvaamiseen liittyvää poikkeusjärjestelyä, joka on hyllyllä, jos tilanne menisi huonompaan suuntaan.
Finanssivalvonta arvioi eläkelaitosten vakavaraisuutta nyt kriisiaikoina entistä tarkemmin.
Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi kertoo, että huoli sijoitustuotoista on hälventynyt verrattuna maaliskuun loppupuoleen, jolloin markkinat luisuivat.
Eläkejärjestelmän iskun kovuus on hänen mukaansa kiinni siitä, miten sijoitustuotot kehittyvät tästä eteenpäin ja kuinka pahaksi tilanne työmarkkinoilla äityy.
Suomen järjestelmä on myös Löyttyniemen mukaan vakaalla pohjalla ja se on rakennettu hyvin. Eläkemaksujen korottamisesta voidaan hänen mukaansa joutua keskustelemaan.
– Kriisin myötä työllisyysasteen nostaminen tulee entistä tärkeämmäksi. Uskon, että siitä kaikki päättävät tahot ovat Suomessa yksimielisiä.