Työeläkeuudistus ei sinkauta eläkkeellejäämisikää pilviin asti
Vuodenvaihteessa toteutuvan työeläkeuudistuksen ei ennusteta sinkauttavan suomalaisten keskimääräistä eläkkeellejäämisikää pilviin.
Kun suomalaiset viime vuonna jäivät eläkkeelle keskimäärin hieman yli 61 vuoden iässä, arvioidaan vastaavan luvun olevan vuonna 2025 noin 62,5 vuotta.
Uudistuksessa vanhuuseläkkeelle siirtymisikä lähtee nousemaan vuonna 1955 syntyneistä lähtien.
Ensi vaiheessa eläkeikä nousee kolmella kuukaudella jokaista ikäluokkaa kohden. Ilman uudistusta keskimääräinen eläkkeellejäämisikä nousisi huomattavasti verkkaisemmin.
– Ilman näitä lakimuutoksia olisimme vuonna 2025 noin 61,5 vuoden tuntumassa, kertoo johtaja Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta.
Vuoden 2025 jälkeenkin keskimääräisen eläkkeellejäämisiän arvioidaan nousevan maltillisesti. 2030-luvulla eläkkeelle jäädään Kauton mukaan noin 63 vuoden iässä.
Suomalaisia houkutellaan jäämään töihin alimman eläkkeellejäämisiän jälkeen niin sanotulla lykkäyskorotuksella, joka nostaa kertynyttä eläkettä 0,4 prosentilla kuukaudessa. Näin ollen eläkkeelle jäämisen lykkääminen vuodella nostaa eläkettä 4,8 prosentilla.
Vaikka korotus eläkkeeseen kuulostaakin ensi kuulemalta varsin hyvältä kannustimelta, Kauton mukaan vain pieni osa eläkkeelle jäävistä tarttuu tähän mahdollisuuteen.
– Meidän tutkimustemme mukaan noin viidesosa on kokenut työssä jatkamisen taloudellisen palkitsevuuden tärkeäksi asiaksi omassa päätöksessään jäädä eläkkeelle. Suurin osa ihmisistä on toiminut siten, että heillä on elämän muut vaikuttimet tärkeämmässä roolissa, Kautto muotoilee.
Seuraavat kymmenen vuotta on eläkejärjestelmän vaikein vaihe.
Mikko Kautto
Suomessa toteutettiin edellinen eläkeuudistus vuonna 2005.
Kauton mukaan nyt voimaan tulevalla järjestelmällä saatetaan pärjätä pitkäänkin, jos talouskehitys pysyy viime aikoina nähdyllä tasolla.
Uusi järjestelmä on Kauton mukaan esimerkiksi hyvin suojattu suomalaisten eliniän pidentymistä vastaan, sillä vuodesta 2030 eteenpäin eläkeikä seuraa automaattisesti kansalaisten eliniän kehitystä.
– Seuraavat kymmenen vuotta on eläkejärjestelmän vaikein vaihe, sillä sen jälkeen Suomen väestörakenne hieman helpottaa. 2030-luvun jälkeen ei näyttäisi vähään aikaan olevan paineita eläkemenojen nousuun, hän laskee.
Mikko Kautto muistuttaa, että ei ole olemassa täysin riskitöntä eläkejärjestelmää.
– Jos seuraavat 8–10 vuotta mennään suurin piirtein viimeaikaisella talouskehityksellä, uudistus on riittävä.
– Jos usea riski realisoituisi samaan aikaan eli tulisi huono työllisyyskehitys, heikko palkkakehitys ja tilanne, jossa työeläkevaroille saataisiin huonosti tuottoa – sellaisessa tilanteessa jouduttaisiin pohtimaan, onko tämä järjestelmä rahoitettavissa näillä edellytyksillä, Kautto summaa.
