Tyhjät asunnotko vain syrjä-Suomen ongelma? – tilastot kertovat jotain muuta
Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli reilusti yli kolme miljoonaa asuntoa, joista noin joka kymmenes on vailla vakituista asukasta, selviää Tilastokeskuksen tiedoista.
Tyhjien asuntojen määrä on lisääntynyt 2000-luvulla lähes 130 000 asunnolla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana niiden määrä on lähes kaksinkertaistunut. Samalla tyhjien asuntojen osuus koko asuntokannasta on kasvanut selvästi.
Tyhjät asunnot eivät ole vain syrjä-Suomen ongelma. Esimerkiksi Helsingin asuntokannasta tyhjänä oli viime vuoden lopussa reilu kahdeksan prosenttia, eli yli 30 000 asuntoa. Vuosituhannen alussa vastaava osuus oli kuusi prosenttia.
Vantaan asuntokannasta oli tyhjänä 7,6 prosenttia.
Ongelma koskee eniten kerrostaloja, ja siellä eniten tyhjiä asuntoja on 70-luvun rakennetuissa kerrostaloissa, mutta toinen piikki on 2010-lukujen rakennuksissa.
Yli viidesosa kaikista 70-luvun tyhjistä kerrostaloasunnoista sijaitsee Uudellamaalla; myös Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa määrät ovat kasvaneet yli 60 prosenttia kymmenen vuoden aikana.
2010-luvun kerrostaloasunnoista oli viime vuoden lopussa tyhjillään noin 25 000 asuntoa, joka vastaa 12 prosenttia kyseisen vuosikymmenen asuntokannasta. Näistä uudehkoista asunnoista yli 10 000 sijaitsee Uudenmaalla.
Suomen asuntomarkkinassa tai sen osassa on hälyttäviä merkkejä, kun tyhjien asuntojen määrä ja osuus asuntokannasta on näinkin suurta, Tilastokeskuksen ryhmäpäällikkö Paula Paavilainen kirjoittaa keskuksen Tieto&Trendit -julkaisussa.
– Etenkin kun kyse ei ole enää pelkästään syrjäisistä alueista, vaan myös keskisuurissa kaupungeissa on paljon asuntoja, jotka eivät syystä tai toisesta ole käytössä ja joiden markkinakehitys ei muidenkaan mittareiden mukaan näytä kovin valoisilta, Paavilainen kirjoittaa.
Tutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta on noin viisi prosenttia.
Syyt tyhjien asuntojen taustalla ovat moninaiset ja alueittaiset erot huomattavan suuria.
– Taustalta voi löytyä erilaisia syitä, kuten asunnon Airbnb-käyttö tai sukulaisten käyttämät asunnot sekä sukulaisriitojen takia tyhjillään olevat asunnot. Kyse voi olla myös vuokra-asunnosta, johon ei ole löytynyt heti asukasta vuokralaisen vaihtuessa.
Paavilaisen mukaan ylirakentaminen tai kysyntään nähden vääränlainen asuntotuotanto selittänee osaksi ainakin Vantaan tyhjien asuntojen tilannetta.
Kokonaisuutena tyhjien kerrostaloasuntojen osuus kaupungin asuntokannasta on kuitenkin pienin Espoossa, Tuusulassa, Helsingissä, Keravalla ja Vantaalla.
Ongelmallisempi tilanne on taajaan asutuissa kunnissa kuten esimerkiksi Mänttä-Vilppulassa ja Kurikassa tai kaupunkimaisessa Raahessa, joissa tyhjien kerrostaloasuntojen osuus kunnan asuntokannasta on jopa 28 prosenttia.