Tutkintavankeudessa olevien viestit saatetaan estää kokonaan – Osa laajempaa pakkokeino- ja esitutkintalain muutosesitystä
Tutkintavankeudessa olevien viestit saatetaan jatkossa estää kokonaan, jotta rikoksesta epäilty ei pääse vaikeuttamaan esitutkintaa. Oikeusministeriöstä kerrotaan STT:lle, että ilmenneisiin epäselvyyksiin pyritään puuttumaan eduskunnalle jo annetulla lakiesityksellä.
MTV kertoi sunnuntaina julkaistussa jutussaan esitutkinnan ongelmista: tähän asti rajoitusten valvonta vankiloissa on ollut pääosin poliisin kontolla. Poliisi on kuunnellut puheluita ja tapaamisia ja vahtinut, etteivät tutkintavangit puhu kiellettyjen henkilöiden kanssa tai tutkittavana oleviin rikoksiin liittyvistä asioista.
Oikeusasiamies on kuitenkin linjannut, että vankilat eivät voi päästää poliisia tiloihinsa valvontatöihin, ellei tuomioistuin ole näin erikseen määrännyt, mitä tapahtuu harvoin.
Rikosseuraamuslaitoksen edustaja sanoi MTV:lle, ettei vankilaviranomaisilla ole riittävää tietoa esitutkinnasta. Ongelmaksi muodostuu myös se, että laitoksen mukaan laki ei anna vankilaviranomaisille oikeutta kuunnella vankien yksityisiä keskusteluja pelkän yhteydenpitokiellon perusteella. Vankilaviranomaisilla on siis niukemmat valtuudet kuin poliisilla.
Yhteydenpitorajoitus tarkoittaa jatkossa sitä, että viestintä rajoituksen kohteena olevan kanssa estetään yhdellä tai useammalla yhteydenpitotavalla kokonaan. Silloin viestinnän sisältöä ei tarvitse valvoa, kertoo esittelijä, yksikön päällikkö Lauri Rautio STT:lle.
– Jos yhteydenpitoa tietyn henkilön kanssa rajoitetaan esimerkiksi sähköpostilla, silloin sähköpostia tälle henkilölle ei lähetetä. Tai puhelut tämän henkilön kanssa estetään. Rajoitus tarkoittaa sitä, että yhdellä tai useammalla viestintävälineellä ei saa pitää yhteyttä. Se selkiyttää tilannetta, Rautio kuvailee.
Vastuu yhteydenpitorajoitusten valvonnasta olisi vapauden menetystä muutenkin valvovalla säilytyspaikan viranomaisella, eli lähtökohtaisesti vankilaviranomaisella. Tutkintavankeudessa olevat siirretään viimeistään seitsemän päivän jälkeen poliisin säilöstä tutkintavankilaan.
Yhteydenpidon rajoittamisen muutos on osa laajaa pakkokeino- ja esitutkintalakien muutosesitystä, joka annettiin eduskunnalle 20. lokakuuta.
Lauri Rautio kertoo, että nykyiseen pakkokeino- ja esitutkintalakiin liittyen on nostettu esiin muutostarpeita, ja myös eduskunta on edellyttänyt, että hallitus selvittää tiettyjä kysymyksiä. Nyt muutettava lainsäädäntö on tullut voimaan vuonna 2014.
– On ollut muun muassa kohtia, joissa lainsäädäntö on osoittautunut epäselväksi tai tulkinnanvaraiseksi. Yksi tällainen kohta on juuri esitutkintaan liittyvä yhteydenpidon rajoittaminen.
Lauri Raution mukaan muun muassa tekniikan nopea kehittyminen vaatii lakimuutoksia. Rikoksenteon keinot kehittyvät, ja tutkinnan pitää pysyä muutosten perässä. Rautio kertoo, että yksi lakiesityksen ehdotuksista koskee televalvontaa ja -kuuntelua.
Jos esitys hyväksytään, tuomioistuin voi myöntää luvan kohdistumaan yleisesti epäilyä koskevaan telekuunteluun tai televalvontaan. Tällä hetkellä lupa kohdistuu luvassa nimettyyn osoitteeseen tai laitteeseen.
– Pidättämiseen oikeutettu virkamies tekisi sitten päätöksen siitä, mitä kaikkia rikoksesta epäillyn laitteita pitäisi milloinkin kuunnella ja valvoa. Laitteet ja liittymät lisääntyvät kovaa vauhtia, ja muutoksen jälkeen ei tarvitse tulla tuomioistuimeen joka kerran, kun on löytynyt uusi laite tai uusi liittymä.
Muita lakiesitykseen sisältyviä muutoksia on muun muassa salaisten pakkokeinojen kohta, jossa peitelty tiedonhankinta tietoverkoissa olisi mahdollista nykyistä matalammalla kynnyksellä.
– Telekuuntelu olisi myös mahdollista tietyissä rikoksissa, joissa se ei tällä hetkellä ole, Rautio listaa.
Hallituksen esitys on tarkoitus käsitellä vielä tämän kauden aikana. Jos esitys hyväksytään, muutokset tulevat voimaan puolen vuoden kuluttua hyväksymisestä.
