Tutkijat: Puheet Schengen-alueen kuolemasta ovat ennenaikaisia
Keskustelu Schengen-alueen tulevaisuudesta on käynyt viime päivinä vilkkaana, kun rajatarkastusten palauttamisen ja erilaisten raja-aitojen pystyttämisen on arvioitu johtavan Schengen-järjestelmän romuttumiseen.
Onko kansalaisten matkustamista helpottanut järjestelmä tullut tiensä päähän?
– Ei. Viime aikojen ongelmat eivät johdu Schengen-alueesta sinänsä, vaan siitä, että alueen ulkoraja ei ole toiminut niin kuin on ollut tarkoitus. Ulkoraja on pettänyt, ja alueelle on päässyt sisään suuret määrät ihmisiä, joita ei ole rekisteröity millään lailla. Ulkorajojen valvontakapasiteetti ei ole pystynyt hoitamaan näin suurta turvapaikanhakijoiden määrää. Nyt EU:n haasteena on se, miten ulkorajat saadaan pitämään, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Sinkkonen.
– Ei. Schengen-järjestelmän hajoamisesta puhuminen on liioittelua. Rajatarkastuksia on palautettu vain muutamille rajoille ja niillekin tilapäisesti. Täytyy muistaa, että esimerkiksi lentoliikenteessä Schengen-järjestelmä toimii edelleen normaalisti, sanoo Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.
Onko mahdollista, että pakolaiskriisin seurauksena Schengen-alue ikään kuin palaa vuosikymmeniä taaksepäin ja perinteiset raja-valvonta-asemat palaavat EU:n sisärajoille?
– Rajatarkastukset voivat palata paikoitellen ja väliaikaisesti, mutta on vaikea kuvitella, että ne palaisivat pysyvästi ja kaikkialle. Se olisi erittäin kallista, hidastaisi monia asioita ja lisäisi byrokratiaa. Se vaikeuttaisi merkittävästi eurooppalaisten yritysten toimintaa. Kenelläkään Euroopassa ei ole halua tähän, Sinkkonen arvioi.
Schengen-järjestelmä on ollut yksi EU:n lippulaivaprojekteista. Kuinka suuri takaisku Schengen-järjestelmän viimeaikaiset vaikeudet on ollut unionille?
– Schengen-järjestelmän ongelmat eivät ole merkki eurooppalaisen projektin heikkoudesta. Rajavalvontaa ei pystytetä toisten eurooppalaisten takia, vaan pakolaisten suuren määrän takia. Eurooppalainen projekti ei ole mennyt pieleen, vaan tarve rajavalvonnan palauttamiseen johtuu EU:n ulkopuolisista syistä, Forsberg pohtii.
Onko mitään perusteita uskoa, että Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrä olisi vähentymässä?
– Kyseessä on varmasti hyvin pitkäkestoinen ilmiö. Syyrian, Irakin ja Afganistanin lisäksi monissa maissa Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa on vaikea tilanne. Lisäksi Libyan valtion romahtaminen on avannut tien eteläisemmästä Afrikasta tulevalle muuttoliikkeelle. Ilmastonmuutos aiheuttaa muun muassa aavikoitumista, mikä sekin ajaa ihmisiä asuinsijoiltaan, Sinkkonen muistuttaa.
Kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) vaati aiemmin tällä viikolla, että turvapaikanhakijat on käännytettävä Suomen rajoilta hinnalla millä hyvänsä. Hänen mukaansa Suomi voi jättää nykyiset sopimusvelvoitteensa hoitamatta. Onko tilanne todella näin paha?
– On kansanedustajalta hyvin vastuutonta kehottaa tällaiseen lakien kunnioittamatta jättämiseen. Nyt vallitseva tilanne on täysin ratkaistavissa kansainvälisiä sopimuksia noudattaen ja yhteistyössä muiden Schengen-maiden kanssa. Sopimuksien rikkominen jättäisi Suomen yksin merkittävän kansainvälisen ilmiön edessä, Sinkkonen sanoo.