Tutkija: Kynnys äänestää keskustaa ei kiinni ammattista tai koulutuksesta
Puolueiden kannattajajoukoissa on yhä suuria eroja ammattiryhmittäin, mutta puolueet eivät enää esiinny tietyn yhteiskuntaryhmän edunvalvojina yhtä vahvasti kuin ennen.
Tuoreesta tutkimuksesta selviää, että keskusta ei ole enää pitkiin aikoihin voinut rakentaa suosiotaan perinteisen ytimensä, maatalousyrittäjien uskollisuuden varaan.
Keskustan äänestäjissä on maatalousväen lisäksi laaja ammattiryhmien kirjo: työntekijöistä palvelutyöntekijöihin, yrittäjistä toimihenkilöihin.
Sama pätee keskustan äänestäjien koulutustasoon.
– Yksi keskustan vahvuus voi olla se, että minkään ryhmän kynnys äänestää sitä ei ole niin riippuvainen ammatti- tai koulutusstatuksesta, tutkija Jussi Westinen Åbo Akademista sanoo.
Työntekijöiden osuus vasemmistoliiton äänestäjäkunnasta on romahtanut kuluvalla vuosikymmenellä, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.
– Vasemmistoliiton kannattajisto on kaikista eduskuntapuolueista suurimmassa murroksessa, kuvailee Westinen.
Vasemmistoliiton kannattajakunta on entistä koulutetumpi, se on nuorentunut ja hieman naisistunut. Punavihertyneen puolueen äänestäjissä teollisuustyöväen osuus on huvennut.
Tutkija huomauttaa, että työntekijöiden äänet ovat nyt enempi kilpailtuja kuin vielä 2000-luvun alussa.
SDP:n ja perussuomalaisten kannattajaprofiileissa on paljon samankaltaisuuksia. Kannatus nojaa työntekijöihin ja palvelutyöntekijöihin sekä matalammin koulutettuihin kansalaisiin.
Kokoomuksen kannatus nojaa vahvasti ylempiin toimihenkilöihin, johtajiin ja yrittäjiin.
– Näin huolimatta siitä, että kokoomus on ehkä yrittänyt häivyttää luokkarajoja: käynyt imagokampanjoita työväen presidentillään ja sillä, että vastakkainasetteluiden aika on ohi.
Korkeasti koulutettuja on paljon kokoomuksen ja vihreiden porukoissa. Vihreiden äänestäjistä peräti 40 prosenttia on saanut yliopistokoulutuksen.
RKP:n äänestäjäkunnalle tyypillistä on korkea ammattiasema. Kristillisdemokraattien kannatus nojaa muun muassa palvelutyöntekijöihin.
Joulukuun alussa julkaistuun Demokratiaindikaattorit-tutkimukseen osallistui noin 1 600 vastaajaa.
Ensi kesänä on luvassa tarkempia tietoja eri yhteiskuntaryhmien äänten jakautumisesta eduskuntavaaleissa 2003–2015.
Silloin julkaistaan samaan eduskuntavaalitutkimusaineistoon nojaava laajempi tutkimus.