Tutkija: Keskustan tuuletuksissa purkautui helpotus, kun perussuomalaiset olivat niin kaukana
Keskustalaisten reaktioissa oli havaittavissa villiä riemua alue- ja kuntavaalien tulosiltana. Puolue tuuletti kolmossijaa kuin voittoa konsanaan.
Riemussa taisi olla kyse enemmän politiikan yleisestä asetelmasta kuin varsinaisista kannatuslukemista, arvioi yliopistotutkija Jenni Karimäki Itä-Suomen yliopistosta Suomenmaalle.
Hänen mukaansa keskustalle oli näissä vaaleissa erityisen tärkeää kammeta itsensä takaisin suurten joukkoon. Siinä onnistuminen oli jopa tietynlainen pakkorako, sillä puolue on vuosikaudet rämpinyt kannatusalhossa.
Vaali-illan tuuletuksissa purkautui helpotus, kun tavoite täyttyi. Keskusta erottui molemmissa vaaleissa selvästi muista puolueista yhdessä SDP:n ja kokoomuksen kanssa.
Selkeää kannatusnousua keskusta ei kuitenkaan välttämättä saanut. Kuntavaaleissa valtakunnallinen kannatus kohosi 1,6 prosenttiyksikköä ja aluevaaleissa 0,2 prosenttiyksikköä.
– Usein sanotaan, että politiikassa asiat ovat siten, miltä ne näyttävät. Keskusta onnistui nyt osoittamaan, että se on palannut suurten joukkoon. Se on viime vuosien valossa henkisesti iso asia, Karimäki pohtii.
Vaali-illan riemussa purkautui Karimäen mukaan myös keskustalaisten ilo siitä, että perussuomalaiset olivat niin kaukana.
Perussuomalaisia pidettiin jo ennakkoon keskustan tärkeimpänä kilpakumppanina. Syy siihen on viime eduskuntavaalit, joissa perussuomalaiset kahmivat itselleen kannatusta perinteisillä keskustan vahvoilla kannatusalueilla.
Nyt osat olivat kuitenkin taas toisinpäin. Karttakuvat näyttivät taas keskustalaisen vihreiltä suuressa osassa maata.
– Varmasti se lämmittää keskustalaisten mieliä todella paljon, Karimäki arvelee.
Tutkijan mukaan alue- ja kuntavaaleissa onkin mielenkiintoista se, missä määrin keskusta ja vaalien suurin voittaja SDP onnistuivat saamaan taakseen perussuomalaisia aiemmin äänestäneitä mutta puolueeseen sittemmin pettyneitä suomalaisia.
Vielä siitä ei ole olemassa tarkempaa tietoa. Karimäen mukaan myöhemmin saatavaa dataa vaalikäyttäytymisestä odotetaan luultavasti innolla kaikissa puolueissa.
– Iso kysymys on se, kuinka moni perussuomalaisia aiemmin äänestänyt on jäänyt nyt kotiin. Äänestysaktiivisuuden perusteella voidaan sanoa, etteivät he ole voineet jäädä kokonaan katsomoon, joten ainakin osan äänistä on täytynyt siirtyä muille puolueille.
Hyvä vaalitulos on Karimäen mukaan omiaan kohottamaan oppositiopuolueiden tunnelmia. Eduskuntavaaleihin on aikaa kaksi vuotta. Sinä aikana ehtii tapahtua vielä paljon.
– Äänestäjät palkitsivat nyt oppositiopuolueita siitä, että ne kritisoivat onnistuneesti hallituksen poliittista linjaa. Se tottakai antaa oppositiolle uskoa siihen, että sillä tiellä kannattaa jatkaa.
Keskustan tuloksen tarkemmassa analyysissä pistää silmään, että hyvästä valtakunnallisesta tuloksesta huolimatta puolue sai jonkin verran takkiin vahvoilla kannatusalueillaan.
Esimerkiksi aluevaaleissa keskusta menetti Pohjois-Pohjanmaalla kolmisen prosenttiyksikköä kannatuksestaan. Keski-Pohjanmaalla miinusta tuli yli kuuden prosenttiyksikön verran. Kuntapuolella keskusta menetti ykköspuolueen aseman perinteisessä valtakeskittymässään Oulussa.
Kaikissa mainituissa esimerkeissä demarit oli selkein nousija.
Karimäen mukaan tilanne kertoo siitä, että keskusta on monilla alueilla ollut pitkään suurin puolue ja vallanpitäjä. Vaikka keskusta on valtakunnan politiikassa oppositiossa, saattaa se alueilla joutua kantamaan eräänlaista hallitusvastuuta.
– Hyvinvointialueiden tilanne on tunnetusti vaikea ja alueilla niihin liittyvä pettymys on saattanut kääntyä alueen valtapuoluetta eli keskustaa vastaan
– SDP taas on onnistunut kanavoimaan yleisen pettymyksen taakseen. Ihmisten muutostarve on tullut demarien hyödyksi.
Karimäki huomauttaa, ettei keskustalla ole alue- ja kuntavaalien jälkeen mitään syytä tuudittautua ajatukseen hyvästä tilanteesta. Eduskuntavaalit tulevat yllättävän nopeasti.
– Kyllä keskustalla on varmasti paljon tekemistä ja analysointia siitä, että miten vaalit lopulta menivät aluetasolla eri puolilla Suomea. Se ulottuvuus usein hukkuu valtakunnan tason keskusteluissa.
Vaalien yleisellä tasolla yksi häviäjä tuntuu olleen identiteettipolitiikka, Karimäki arvioi.
Se näkyy hänen mukaansa siinä, miten perussuomalaiset ja vihreät menestyivät. Perussuomalaiset kokivat murskatappion jäämällä kuudenneksi ja alle kahdeksan prosentin kannatukseen.
Vihreät pelastivat niukin naukin nahkansa kuntavaaleissa. Aluevaaleissa he nostivat kannatustaan hieman. Puolueen tulosta luonnehdittiin torjuntavoitoksi, mutta kovin näkyvä ilmiö vihreät ei näissä vaaleissa ollut.
Karimäen mukaan alue- ja kuntavaaleissa keskustelut liikkuivat paljon perinteisellä sosio–ekonomisella linjalla. Mihin on varaa ja kenelle kuuluisi antaa minkäkinlaisia palveluita?
Jakolinjat kulkivat perinteisellä vasemmisto–oikeisto-akselilla. Sosio–kulttuuriset ja arvoihin liittyvät kysymykset tuntuivat jääneen taka-alalle.
– Nyt on kiinnostavaa nähdä, onko tämä muutos pysyvämpi ilmiö. Polarisaatiota sinänsä varmasti on edelleen, mutta se ei välttämättä ole enää sitä samaa polarisaatiota johon viime vuosina on totuttu, Karimäki miettii.
Mielenkiintoinen kysymys vaalien jälkeen on myös se, mitä seuraavaksi tapahtuu. Vaikeutuuko esimerkiksi hallituksen toiminta, kun pahasti siipeensä saaneilla perussuomalaisilla on tarvetta profiilin nostamiseen.
Karimäki ei usko, että hallituksen työskentely suoranaisesti ajatuisi hankaluuksiin alue- ja kuntavaalien tulosten myötä. Tulos oli perussuomalaisille niin heikko, ettei puolueen kannata tässä vaiheessa haaveilla mistään ennenaikaisista eduskuntavaaleista.
Jonkinlaista oman viestin terävöittämistä puolue kuitenkin pakostakin tarvitsee. Niin käy Karimäen mukaan lähes säännönmukaisesti, kun jokin puolue saa vaaleissa köniinsä.
Karimäki arvelee perussuomalaisten sitoutuvan edelleen hallitusohjelmaan, eivätkä he välttämättä vaadi siihen mitään lisäyksiä. Mutta poliittiseen keskusteluun he saattavat nostaa myös hallitusohjelman ulkopuolisia teemoja, jotka ovat puolueen perinteiselle kannattajakunnalle tärkeitä.
– Arvelen, että perussuomalaiset tulee tekemään enemmän sellaisia avauksia, joiden he tietävät olevan muille hallituspuolueille hyvin vaikeita hyväksyä, mutta niillä haetaan nostoa omaan profiiliin.