Tutkija EU-vaalituloksesta: Gallupit eivät kyenneet ennakoimaan punavihreän blokin äänien liikettä
Kannatuskyselyt eivät kyenneet ennakoimaan sitä, miten äänet liikkuivat niin sanotun punavihreän blokin sisällä europarlamenttivaaleissa. Näin arvioi politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta.
Vuorelman mukaan tulos osoittaa, että vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden väliset rajat ovat äänestäjälle matalat. Siten puolueista se, jolla on näkyvin puheenjohtaja, pystyy kanavoimaan ääniä itselleen.
– Jos siellä on valovoimainen ja suosittu puheenjohtaja, joka saa paljon näkyvyyttä, hän pystyy kyllä kanavoimaan koko blokin ääniä puolueelleen. Mehän näimme sen eduskuntavaaleissa. (Sanna) Marin onnistui saamaan blokin sisältä hyvin selkeästi ääniä kanavoitua sosialidemokraateille, ja silloin siitä puhuttiin taktisena äänestämisenä. Nyt sama toistui Li Anderssonin ja vasemmistoliiton kohdalla, arvioi Vuorelma.
Ilmiö kuvastaa Vuorelman mukaan myös sitä, miten politiikka on henkilöitynyt.
Vasemmistoliiton väistyvä puheenjohtaja Andersson keräsi sunnuntaina pidetyissä EU-vaaleissa ennätyksellisesti yli 247 000 ääntä, ja puolue kolminkertaisti meppipaikkojensa määrän yhdestä kolmeen. SDP ja vihreät saivat puolestaan molemmat kaksi paikkaa.
– Li Andersson henkilönä pystyi tuottamaan näiden vaalien ilmiön koko puolueelle, Vuorelma sanoo.
Kuluneen kevään aikana laitaoikeistopuolueiden ennakoitiin yltävän Euroopan parlamentissa voittoon. Sunnuntaina monessa Euroopan maassa puolueet kasvattivatkin kannatustaan aiemmasta, mutta Vuorelma kiinnittää huomiota siihen, että monessa Pohjoismaassa kehitys oli päinvastainen.
– Euroopan laajuisesti oikeistohan voitti, mutta sitten Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa taas punavihreät puolueet tekivät todella hyvän vaalituloksen.
Sunnuntaina pidetyissä vaaleissa vasemmistoliitto kiilasi vaalit voittaneen kokoomuksen jälkeen hopealle, kun taas perussuomalaiset jäivät SDP:n, keskustan ja vihreiden taakse.
Ylen viime viikolla julkaisemassa EU-vaaligallupissa kokoomuksen jälkeen toisena oli SDP, kolmantena perussuomalaiset ja neljäntenä keskusta. Vastaavasti Helsingin Sanomien toukokuussa julkaisemassa kannatuskyselyssä puolueiden kolmen kärki oli SDP, kokoomus ja perussuomalaiset.
Vaalien alla tehdyt kannatuskyselyt eivät Vuorelman mukaan pystyneet ennakoimaan sitä, miten perussuomalaisten tulos romahti. Puolue menetti vaaleissa toisen meppipaikkansa, ja sen kannatus jäi 7,6 prosenttiin. Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra kuvaili sunnuntaina tulosta pettymykseksi sanoen, että ”nyt tuli turpaan”.
Sen sijaan pääministeripuolue kokoomus onnistui kasvattamaan paikkamääränsä yhdellä neljään.
– Hallitusvastuu näkyy nimenomaan perussuomalaisten kannatuksessa. Olettaisin, että leikkauspolitiikka ja siihen liittyvä kritiikki kohdistui nimenomaan valtiovarainministeri Purran johtamaan puolueeseen, sanoo Vuorelma.
Vuorelma arvioi, että nyt käytyjen vaalien teemat eivät myöskään olleet perussuomalaisten puolella. Hän arvioi vuoden 2024 europarlamenttivaaleja Suomessa turvallisuusvaaleiksi, jolloin perussuomalaisille tärkeät teemat, kuten maahanmuutto ja ilmastopolitiikan vastustaminen, jäivät taka-alalle.
– Tässä tilanteessa EU:n merkitys on todennäköisesti kirkastunut Suomessa myös monille sellaisille tahoille, jotka perinteisesti suhtautuvat EU:hun hyvin kielteisesti, Vuorelma arvioi.
Perussuomalaisten kannatus on Vuorelman mukaan myös kärsinyt, jos äänestysaktiivisuus jää alhaiseksi. Europarlamenttivaaleissa Suomessa asuvien äänestysaktiivisuus oli 42,4 prosenttia, ja se laski hieman viiden vuoden takaisesta.
Sunnuntain pidettyjen EU-vaalien turvallisuusteema näkyy Vuorelman mukaan kokoomuksesta valituissa poliitikoissa. Uusina europarlamentaarikkoina tulivat valituiksi Venäjän hyökkäyssodan vuoksi runsaasti julkisuudessa ollut Ulkopoliittisen instituutin johtaja ja aiempi presidentinvaaliehdokas Mika Aaltola sekä kansanedustaja ja kenraalimajuri evp. Pekka Toveri. Myös Aura Salla piti puolustusteemoja esillä kampanjoinnissa, Vuorelma huomioi.
Vaaliteemat vaikuttivat hänen mukaansa osaltaan myös siihen, että ympäristöasioihin profiloitunut kokoomuksen pitkäaikainen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen jäi varasijalle.
– Kokoomuksen äänestäjille selkeästi turvallisuus on ollut se keskeisin teema.
Yleisesti ottaen hän arvioi, että Euroopan parlamenttiin Suomesta valitussa joukossa on paljon kokeneita politiikkoja, joilla on ollut vahva asema kotimaassa. Hän arvioi, että uudet europarlamentaarikot edustavat enemmän jatkuvuutta kuin murrosta.
– Kiinnostava yksityiskohta on se, että Marinin alkuperäisestä viisikosta neljä on lähdössä nyt mepiksi, Vuorelma sanoo.
Hän viittaa Sanna Marinin hallituksen johtoviisikkoon, jossa oli Anderssonin lisäksi Katri Kulmuni (kesk.), Maria Ohisalo (vihr.) ja Anna-Maja Henriksson (r.). He siirtyvät kaikki sukkuloimaan Brysselin ja Strasbourgin väliä.
Marin sen sijaan on sivussa aktiivipolitiikasta ja toimii konsulttina Britannian entisen pääministerin Tony Blairin johtamassa instituutissa.