Turvakodit kaipaavat lisärahoitusta yhä kipeämmin 

Kun Pääkaupungin turvakodin puhelin soi, työntekijällä on usein edessään raskas tehtävä – kertoa soittajalle, ettei turvakodissa ole tilaa.

– Langan toisessa päässä ihmiset ovat aina pettyneitä ja huolissaan. Kynnys lähteä turvakotiin on korkea. Se, ettei paikkaa ole, tuntuu väkivaltaa kohdanneen ihmisen mielestä katastrofaaliselta, toiminnanjohtaja Karola Grönlund kertoo.

Viime vuonna noin joka neljäs asiakas ei saanut ensimmäistä hakemaansa turvakotipaikkaa Suomessa. Pääkaupunkiseudulla tilanne oli muuta maata pahempi: ilman paikkaa jäi puolet asiakkaista.

Tilanne on menossa yhä huonompaan suuntaan: jo 55 prosenttia Pääkaupungin turvakotiin hakeutuneista asiakkaista jouduttiin ohjaamaan toiseen turvakotiin tai muun kriisipalvelun pariin tammi–toukokuussa 2016.

Käännytetyistä ihmisistä reilut sata oli aikuisia ja noin 80 lapsia. Paikka löytyi noin 160 asiakkaalle.

Tilasto ei kerro, ottiko käännytetty asiakas hänelle tarjotun palvelun vastaan. Grönlundin mukaan pääkaupunkiseudun asiakkaille lähin vapaa turvakotipaikka löytyy yleensä Tampereelta tai Turusta, joskus jopa Rovaniemeltä asti.

– Ihmiset eivät useinkaan lähde toiseen kaupunkiin, ellei tilanne ole poikkeuksellisen vakava. Osa asiakkaista palaa samoihin väkivaltaisiin oloihin, joista he lähtivätkin, Grönlund sanoo.

Turvakotipalvelut ovat ruuhkautuneet myös Tampereella ja Vantaalla. Tampereella 40 prosenttia turvakotipaikan tarvitsijoista ohjattiin toisaalle tammi–toukokuussa.

Kaikkiaan asiakkaita oli noin 130. Vantaalla jopa 65 prosenttia turvakotiin hakeutuneesta 140 asiakkaasta jäi vaille paikkaa kevään aikana.

Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteerin Riitta Särkelän mukaan tavoite on, ettei yhtäkään ihmistä jätetä tyhjän päälle. Särkelän mielestä kriisipäivystyksen pitää majoittaa apua tarvitseva ihminen väliaikaisesti vaikka hotellihuoneeseen.

– Samassa tilanteessa olevien ihmisten vertaistuki ja turvakodin palvelut jäävät silti heiltä saamatta. Työntekijöiden antama kriisiapu on olennainen osa turvakotipalvelua.

Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastainen yleissopimus astui Suomessa voimaan viime elokuussa. Sen myötä säädettiin laki, jossa turvakotien rahoitus siirrettiin kunnilta valtiolle.

Turvakotien rahoitusta aiotaan lähivuosina kasvattaa kahdella miljoonalla eurolla vuosittain. Vuonna 2015 rahoitus oli noin 11 miljoonaa euroa.

– Jos turvakotien rahoitus kasvaa vain kahdella miljoonalla eurolla vuodessa, kokonaistilanteen kehitys on liian hidasta. Summalla ei saada rakennettua riittävästi uusia turvakoteja, Särkelä sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriön ehdotus turvakotien rahoituksesta tulee julkiseksi elokuun alkupuolella.

– Toivon, että rahoitus kasvaisi neljällä miljoonalla eurolla, jolloin saisimme rakennettua uusia yksiköitä ja todella helpotettua tilannetta, Ensi- ja turvakotien liiton Särkelä sanoo.

Turvakotipaikkojen lisääminen parantaisi lähisuhdeväkivallan uhrien asemaa. Karola Grönlundin mukaan se keventäisi myös turvakotien työntekijöiden taakkaa.

– Nyt ihmisiä joudutaan käännyttämään päivittäin, mikä koetaan todella raskaaksi. Työntekijät jäävät väistämättä miettimään, miten turvakotipaikkaa etsineelle ihmiselle lopulta kävi.