Turun ja Tampereen raidehankkeita edistetään aloittamalla neuvottelut hankeyhtiöstä

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on päättänyt käynnistää neuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Tampereelle suuntautuvan Suomi-rata-hankeyhtiön perustamiseksi.

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) kertoo, että hankeyhtiöt olisivat suunnitteluyhtiöitä.

Yhtiöiden perustaminen edellyttää, että omistajiksi tulee myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä.

Neuvotteluja hankeyhtiöistä käydään esimerkiksi kuntien kanssa. Muista mahdollisista yhteisöistä Marin mainitsee Finavian, koska Helsinki-Vantaan kautta kulkeva ratalinjaus Tampereelle hyödyttäisi merkittävästi lentoasemaa.

Marin ei pysty sanomaan, kuinka nopeasti neuvottelut yhtiöistä saataisiin vietyä läpi.

– Toivottavasti mahdollisimman pikaisesti. Uskoisin, että kunnilla on valmiutta lähteä näitä neuvotteluja käymään, Marin sanoi tiedotustilaisuudessa.

Hallitusohjelmaan kirjatun kolmannen suuren ratakehittämishankkeen, itäradan, osalta aloitetaan selvitys raideyhteyden linjauksesta. Selvityksen arvioidaan valmistuvan ensi keväänä.

Hallitusohjelmassa linjattuina reunaehtoina on, että hankeyhtiöiden määräenemmistön ja päätösvallan on pysyttävä julkisissa käsissä.

Yksityisten tahojen pääsyä suunnitteluvaiheen rahoitukseen ei ole Marinin mukaan estetty.

Hän kuitenkin epäilee, että sijoittajien kiinnostus suunnitteluvaihetta kohtaan voi olla vähäistä, koska suunnittelu ei tuo vielä tuottoa sijoituksille.

– En usko, että sijoittajat olisivat nimenomaan tästä suunnittelurahoituksesta kiinnostuneita, mutta totta kai, jos meillä on yksityisiä tahoja, jotka haluavat lähteä suunnitteluvaihetta rahoittamaan, niin ei sitä olla tällä talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksellä erikseen estetty, Marin sanoi.

Marin sanoo, että hankkeiden suunnitteluun on myös mahdollista saada EU-rahoitusta, mutta tämän syksyn rahoituskierros on niin sanottu häntähakukierros, jossa saannit ovat pienempiä.

Marin arvioi, että suunnitteluun on kuitenkin mahdollista saada jopa 50 prosenttia EU-rahaa.

Itse rakentamiseen on mahdollista saada rahaa seuraavalta rahoituskierrokselta, joka alkaa 2021.

Marin korostaa, että varsinaisia päätöksiä minkään radan varsinaisesta rakentamisesta ei voida tehdä ennen kuin suunnittelu on valmis.

Suomi-radan suunnittelun on arvioitu maksavan kokonaisuudessaan noin 150 miljoonaa euroa.

Turun tunnin junan suunnittelu on pidemmällä, ja jäljellä oleviksi kustannuksiksi on arvioitu noin 75 miljoonaa euroa.

Marin kertoo, että valtiolla on valmius pääomittaa Suomi-rataa 76,5 miljoonalla eurolla ja Turun tunnin junaa 38,25 miljoonalla eurolla.

Jos neuvotteluissa päädytään hankeyhtiöiden perustamisen kannalle, hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päättää neuvottelutuloksen hyväksymisestä ja yhtiöiden perustamisesta.

Hankeyhtiöiden omistajaohjaus olisi liikenne- ja viestintäministeriön vastuulla.

Lisäksi talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi tänään, että aiemmin raidehankkeita varten perustettu emoyhtiö Pohjolan Rautatiet ei perusta rautatieliikenteen kalusto- tai kiinteistöyhtiötä eikä Rail Baltica -yhtiötä.