Turkin suhteet länteen entistä vaikeammin solmussa

Turkin suhteet länsivaltoihin ja liittolaisiinsa ovat vaarassa vääntyä entistä pahempaan solmuun. STT haastatteli kansainvälisen-, ulko- sekä turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita Turkin vallankaappausyrityksen seurauksista.

Heiltä kysyttiin, kuinka vallankaappausyritys vaikuttaa Turkin suhteisiin Yhdysvaltojen, Venäjän, Naton ja EU:n kanssa.

Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tutkija Toni Alaranta kuvaa EU:n ja Turkin välistä suhdetta jo ennestään hankalaksi. Hän arvioi, että kuolemanrangaistuksen palauttaminen Turkissa olisi viimeinen niitti EU:n pyrkimyksille tuoda maa lähemmäksi läntistä arvomaailmaa.

Alarannan mukaan EU:ssa on uskottu, että pitkäjänteisellä talousintegraatiolla ja esimerkin voimalla yhteiskuntia voidaan muuttaa. Näin ajateltiin aikaisemmin myös Venäjästä.

– Neuvotteluja on pidetty yllä, vaikka Turkki on pitkään mennyt huonompaan suuntaan.

Toisaalta EU myös tarvitsee Turkkia esimerkiksi pakolaiskriisin hoidossa.

Aleksanteri-instituutin tutkijatohtorin Hanna Smithin mukaan vallankaappausyritys mutkistaa entisestään Venäjän ja Turkin suhdetta, joka oli alkanut hiljattain lähentyä Turkin pyydettyä anteeksi venäläisen sotilaskoneen ampumista alas.

– Jos Turkki heiluu sisäisesti, se ei voi enää esimerkiksi olla yhtä paljon mukana Syyrian tilanteessa, jossa taas Venäjällä on paljon omia sotilaita, Smith sanoo.

Suhde riippuu myös paljolti, millaisia vallankaappausyrityksen jälkitoimet ovat, sillä Venäjä ei halua julkisesti olla diktaattorien puolella.

– Venäjä haluaa näyttäytyä vastuullisena suurvaltana Yhdysvaltojen rinnalla. Venäjän mukaan on eri asia, jos kyseessä on ennestään tiukasti hallittu maa, kuten Syyria. Tällöin tilanteeseen ei saa puuttua ulkoa käsin.

Smithin mukaan Venäjä hakee uutta suhdetta Turkin lisäksi EU:hun, mitä voi hankaloittaa, jos Venäjä tukee Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogania.

Upin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan vallankaappausyritys heikentää ainakin lyhytaikaisesti Turkin ja Yhdysvaltojen suhteita. Aaltola muistuttaa, että maiden suhde on amerikkalaisten kannalta hankala, koska esimerkiksi Yhdysvaltojen ydinpelote on osittain riippuvainen Turkista ja siellä olevista tutka-asemista.

– Länsi tarvitsee Turkkia myös Mustanmeren turvallisuuden näkökulmasta.

Tutkija Toni Alaranta ei usko, että maiden suhteissa tapahtuu mitään radikaalia. Mailla on vuosikymmenien liittolaisuus, joka on alkanut oireilla vasta viime vuosina.

– Yhdysvalloilla oli toive, että Turkista olisi tullut uudenlainen muslimivetoinen mallimaa, joka kuitenkin menisi samalla kohti liberaalia demokratiaa.

Turkin armeija on Mika Aaltolan mukaan ollut presidentti Erdoganille aina ongelma. Armeija on hyvin integroitu läntiseen vuorovaikutukseen ja Natoon.

Erdogan puolestaan suhtautuu epäillen länsimielisiin upseereihin. Aaltola muistuttaa, että Turkin ja Naton liittolaisuus on käytännöllisiin asioihin perustuva.

– Ideologisesti Turkki on lännenvastainen ja se on liikkunut poispäin EU:sta ja Yhdysvalloista.

Aaltola toteaa, että Turkin näkökulmasta maan suhde Natoon ja Yhdysvaltoihin on hyvin pitkälti sama asia.