Turkin parlamentti jäämässä pelkäksi keskustelukerhoksi
Turkissa vallan keskittäminen presidentille kulminoitui tämän vuoden huhtikuussa, kun maassa hyväksyttiin kansanäänestyksen jälkeen presidentin valtaoikeuksia kasvattava perustuslaki.
Suurimmat muutokset nähdään vuonna 2019, kun uuden järjestelmän puitteissa järjestetään sekä presidentinvaalit että parlamenttivaalit.
Perustuslain muuttamisen myötä pääministerin virka lakkautetaan, ja presidentti saa oikeuden nimittää ministerit.
Presidentin- ja parlamenttivaalit pidetään jatkossa yhtä aikaa viiden vuoden välein.
– Poliittisen järjestelmän muutoksen myötä parlamentti muuttuu enemmän keskustelukerhoksi, ja kaikki lainsäädäntövalta jää presidentille. Se vaikuttaa moneen asiaan, muun muassa korkeimpien juristien nimittämiseen. Parlamentaarinen lainsäädännön kontrollointi jää hyvin pieneksi, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan voi myös teoriassa jatkaa presidenttinä vielä kaksi uutta kautta vuoteen 2029 saakka.
Perustuslakia muutettiin myös siten, että presidentti on puoluepoliittisesti sidonnainen.
Hieman perustuslakiäänestyksen jälkeen Erdogan äänestettiinkin myös AKP:n johtajaksi.
Alarannan mukaan Erdoganin tavoitteena on luultavasti voittaa vuonna 2019 sekä presidentin- että parlamenttivaalit.
Melbournen yliopiston tutkija Iain MacGillivrayn mukaan perustuslain muutos voi aiheuttaa Turkissa jatkossa lisää levottomuutta.
Levottomuudet saattavat ryöpsähtää etenkin, jos Erdogan yrittää tukahduttaa vastarintaa.
– Erdogan ei ole kuitenkaan menettämässä valtaansa ihan lähiaikoina, sillä hänellä on edelleen vahva tuki, MacGillivray sanoo.
Turkin keskusvaalilautakunnan mukaan perustuslain puolesta oli äänestänyt 51,4 ja vastaan 48,6 prosenttia äänestäneistä.
Perustuslain muutos meni läpi siis hyvin niukasti, sillä sen muuttamiseen vaadittiin 51 prosentin kannatus.
Turkin kaksi pääoppositiopuoluetta eli keskusta-vasemmistolainen CHP ja kurdimyönteinen HDP ovat kyseenalaistaneet tuloksen.
CHP:n johtajan Kemal Kilicdaroglun mukaan keskusvaalilautakunnan viime hetken päätös hyväksyä ilman virallista leimaa olevia äänestyslippuja asettaa äänestystuloksen laillisuuden kyseenalaiseksi.