Apu: Tunnettu luontotoimittaja arvostelee Juha Sipilää suden salametsästäjien rohkaisusta – "Laittomasti tapetuksi tuleminen on suden yleisin kuolinsyy Suomessa"
Entisen pääministerin Juha Sipilän (kesk.) provokatiivinen susilausunto on voitu tietyissä porukoissa ottaa vastaan vallanpitäjän rohkaisuna ampua susi aina mahdollisuuden tullen, kirjoittaa luontotoimittaja ja kirjailija Kimmo Ohtonen Apu-lehden kolumnissaan.
Sipilä kohautti hiljattain keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin syyskokouksessa tarjoamalla ratkaisuksi susiongelmaan ”nappia otsaan”.
– Vaikka Sipilä tuntee, että hänen ”ei onneksi tarvitse enää miettiä liian tarkkaan” sanomisiaan, olisi hänen hyvä muistaa, että hän ja muut kansanedustajat näyttävät esimerkkiä muille siitä, miten yhteiskunnallisia ongelmia ratkotaan ja vastuuta kannetaan, Ohtonen huomauttaa.
Ohtosen mukaan ”entisen pääministerin rujo klikkisyötti” jätti varjoonsa susikonfliktin monimutkaisen todellisuuden. Päättäjien palopuheissa jää huomiotta, että sutta on vainottu armotta jo vuosikymmenten ajan.
–Tieteellisten tutkimusten mukaan laittomasti tapetuksi tuleminen on suden yleisin kuolinsyy Suomessa.
Ohtosen mukaan salametsästys on vaikuttanut negatiivisesti niin viranomaistyöhön kuin ongelmien ratkaisuyrityksiin ja siten ruohonjuuritasolla susialueiden ihmisten arkeen.
– Susialueilla ja sosiaalisessa mediassa keskustelua hallitsevat ääriryhmät, jotka käyvät aggressiivisesti heidän kanssaan eri lailla ajattelevien kimppuun. Sen takia suurin osa ihmisistä ei halua julkisesti kommentoida asiaa millään tavalla.
Ohtosen mukaan konfliktia syventää entisestään, että päättäjätkin viittaavat kintaalla tutkitulle tiedolle, ja tieteellisesti tehtyjä susikannan arvioita väheksytään, kun ne eivät vastaa omaa mutu-tuntumaa.
Ohtonen huomauttaa, että susiongelmia on pyritty jo vuoden ajan ratkomaan viisivuotisessa LIFE-hankkeessa susialueilla poliisin, Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen sekä lukuisten paikallisten toimijoiden kesken.
– Hanke on vasta aluillaan, mutta edistysaskelia on jo otettu. Hanke on hieno esimerkki siitä, että monisyisiä yhteiskunnallisia ongelmia voidaan ratkoa pitkäjänteisellä, monenkeskisellä vuoropuhelulla, kiihkottomasti, tutkitun tiedon pohjalta, hän muistuttaa.