Tuleeko perustulo jo seuraavalla vaalikaudella? – "Jääkaapissa pitää olla muutakin kuin valo"
Poliitikkojen pitäisi ottaa isompaa roolia perusturvakeskustelussa. Tällä hetkellä keskustelua johtavat vain muutamat tiede-eliitin äänekkäimmät edustajat, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.
– Poliitikot kuitenkin tekevät päätökset, Palola totesi keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Jyväskylässä sunnuntaina.
Palola osallistui keskustanuorten järjestämään paneelikeskusteluun perusturvasta. Mukana olivat myös keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni, nuorisoyhteistyöjärjestö Allianssin vaikuttamisen asiantuntija Silja Silvasti ja keskustanuorten liittohallituksen jäsen Matti Linna.
– Ekonomistit sanovat, missä menevät rahalliset rajat ja mikä on mahdollista. Poliitikot taas pohtivat perusturvaa uudistettaessa arvovalinnat, toteutuksen, sekä kartoittavat hyötyjät ja häviäjät, keskustanuorten perustulomallin valmistellut Linna toteaa.
Perustulokeskustelu on ollut aika lailla toisten sijasta puhumista. Olisi tärkeää kuulla myös niiden ääniä, jotka perustulosta eniten hyötyisivät ja sitä tarvitsevat, Kulmuni pohtii.
– Nykyinen luukulta luukulle pompotteleva järjestelmä käy aivan työstä perusturvan ja tuen tarvitsijoilla. Järjestelmää pitäisi yksinkertaistaa.
Keskustelijat uskovat, että seuraavalla hallituskaudella on tarpeen aloittaa perusturvan uudistaminen. Perustulokokeilun tulokset selviävät vuoden vaihteessa ja tämä antaa osviittaa tuleviin perusturvakeskusteluihin.
– Suomessa pitäisi uskaltaa kokeilla enemmän. Kokeilun jälkeen sitten voidaan arvioida hyvät ja huonot puolet. Sekin on ihan ok, jos aina ei onnistu. Katsotaan, miten perustulokokeilun kanssa käy, Palola sanoo.
Silvastin mukaan nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei kohtaa moniongelmaisia. Hän muistuttaa, että syrjäytyneisyyteen voi kuulua myös sairauksia, päihde- ja toimeentulo-ongelmia yhtä aikaa.
– On tärkeää, että perusturva takaa sen, että jokaisella on rahaa ja sitä kautta jääkaapissa muutakin, kuin pelkkä valo. Mutta se on suurempi haaste, miten taata ihmisten sosiaalinen osallisuus. Huono-osaisuus ja syrjässäolo on monimutkainen kokonaisuus, se on myös ulkopuolelle jäämisen tunnetta, Silvasti huomauttaa.
Keskusta on valmistelemassa varapuheenjohtaja Kulmunin johdolla omaa perustulomalliaan. Kulmunin mukaan valmistelussa on tällä hetkellä laskelmien teko.
– Kartoitamme sen, mikä ylipäätään on mahdollista toteuttaa niissä puitteissa, jotka meillä Suomessa on.
Palola ei usko, että mikään perustulomalli tulee menemään sellaisenaan läpi.
– Perusturvamalleja on lukuisia, kaikilla puolueillakin erilaiset. Todennäköisesti läpimenevä malli on jonkinlainen kompromissi. Toki malleissa on paljon yhteneväisyyksiä, joten on mahdollista, että jokin malli menee läpi suhteellisen pienin muutoksin.
Nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän suurimpina ongelmina panelistit pitävät kannustinloukkuja.
– Keskustanuorten malli on valmisteltu sillä ajatuksella, että jokaisesta tienatusta eurosta jää aina jotain käteen. Matematiikan avulla olemme pystyneet luomaan mallin, joka purkaa kannustinloukut, Linna sanoo.
Silvasti muistuttaa, että perusturvakeskustelu on myös keskustelua ihmiskuvista ja arvoista. Hän myös kritisoi pääministeri-puheenjohtaja Juha Sipilää irtiotosta puolueen linjasta.
– Keskusta tavoittelee vastikkeetonta perustuloa, joka ilman keppiä mahdollistaa itsensä kehittämisen alkiolaisessa hengessä. On kyllä ihmeellistä, että samana päivänä, kun keskusta on linjannut tällaisesta perustulosta, puolueen puheenjohtaja vaati vastikkeellisuutta ja keppiä perusturvaan!
Asumisen kulut ovat yksi ongelmakohta, kun perustuloa järjestellään, Katri Kulmuni sanoo.
– Elämäntilanteisiin liittyvällä tarveharkinnalla saattaa olla edelleen paikkansa joissain tapauksissa, vaikka perustulo muutoin tulisikin samana kaikille.
