Trump voi haluta diilin rauhasta Ukrainaan, mutta se ei ehkä kiinnosta Putinia

Yhdysvaltain vaalituloksen selvittyä erityisesti Euroopassa on alettu pelätä, millaiseen epäedulliseen rauhansopimukseen Donald Trump kenties pakottaa Ukrainan sopimalla asiasta Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt kysymys siitä, onko Putinilla ylipäänsä kiinnostusta minkäänlaiseen sopimukseen Trumpin kanssa. Sitä vastaan puhuu tutkijoiden mukaan kaksi asiaa: Venäjä on sodassa nyt jossain määrin niskan päällä ja sen todelliset tavoitteet Ukrainan suhteet ovat paljon mittavammat, kuin mitä Trump pystyy koskaan toimittamaan.

– Venäjän näkökulmasta pohjimmiltaan kyse on siitä, laskeeko se nyt tarvitsevansa hengähdystauon sodassa ja saisiko se näissä neuvotteluissa riittävästi ydinintressejään läpi, että tuollainen tauko kannattaa ottaa, sanoo tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista STT:lle.

Hänen mukaansa Venäjän toimintalinjan valintaa vaikeuttaa se, että Trump on aidosti arvaamaton johtaja.

– Vaikea nähdä, että Trump lähtisi antamaan Venäjälle kaiken ilman mitään ehtoja, Lavikainen sanoo.

Apulaisprofessori Katri Pynnöniemen mukaan mahdollisen yhteisen näkemyksen löytyminen on vielä kaukana.

– Se, mitä on nyt viimeisen viikon aikana tullut esiin eri puolilta, ei anna yhtään osviittaa siitä, että osapuolet edes puhuisivat samasta asiasta, Pynnöniemi Helsingin yliopistosta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi.

Myös Pynnöniemi allekirjoittaa näkemyksen siitä, että Trumpin ja Putinin mahdollinen diili rauhasta olisi korkeintaan tauko sodassa. Lavikaisen mukaan Venäjä ei siksi varmuudella suostuisi sopimukseen, jossa Ukrainalle annettaisiin lännestä jotain turvatakuita tai luvattaisiin sotilaallista läsnäoloa.

Pynnöniemen mukaan Putinin tuore puhe Valdai-tapahtumassa osoitti jälleen, että Venäjän pitkän aikavälin tavoitteet eivät ole muuttuneet. Ukrainan lisäksi ne koskevat ylipäänsä nykyistä maailmanjärjestystä sekä Yhdysvaltain ja sen johtamien kansainvälisten instituutioiden vastustamista.

– Mitkä ne yhteiset intressit olisivat, joista Yhdysvallat ja Venäjä voisivat neuvotella? Pynnöniemi kysyy.

Hänen mukaansa demokratian kannatus on pysynyt Ukrainassa myös sodan aikana vakaana ja juuri demokratia on se paha, millä Yhdysvallat pyrkii Venäjää maan johdon mukaan horjuttamaan.

– Pitää muistaa, mistä kaikista asioista tässä sodassa on Kremlille kysymys, Pynnöniemi sanoo.

Venäjän politiikan professori Sam Greene Lontoon King’s Collegesta muistuttaa artikkelissaan, että Putinin lähimmät liittolaiset Iran, Kiina ja Pohjois-Korea ovat Trumpin vihollisia. Putinilla ei ole siten mahdollisuuksia tukea Trumpia kansainvälisessä politiikassa vastalahjaksi diilistä Ukrainassa.

Greenin mukaan Teheranissa ja Pekingissä ei katsottaisi hyvällä, jos Trump kurittaa Irania ja Kiinaa, eikä Putin tee elettäkään niiden tukemiseksi.

Jyri Lavikaisen mukaan paljon riippuu siitä, kuinka vaikeassa jamassa Venäjän kestokyky sodassa todella on ja kuinka paljon tärkeitä ydinkohtia Venäjä saisi mahdollisesti mukaan sopimukseen. Alueluovutusten lisäksi näitä olisivat Ukrainan sotilaallinen heikentäminen ja maan Nato-jäsenyyshaaveiden hautaaminen.

– Silloinhan lopputulema olisi, että Venäjä voisi painostuksella jatkaa nykyistä Ukraina-politiikkaansa tai hyökätä myöhemmin uudelleen, Lavikainen pohtii.

– Eli kyllä minä uskon, että Venäjällä on jotain halua katsoa, että mitä sieltä (sopimuksesta) voisi saada, hän jatkaa.

Pynnöniemen mukaan uutisointi Trumpista ja hänen niin sanotusta rauhanhankkeestaan on jo aiheuttanut sen, että Ukrainan oma toimijuus on painunut taka-alalle. Presidentti Volodymyr Zelenskyin rauhansuunnitelma kun on edelleen realistisempi tie kestävään rauhaan Ukrainassa, vaikka Venäjä sitä vastustaakin

– Olisi tosi tärkeää saada palautettua Ukrainan alueet, ettei Venäjälle jäisi sillanpääasemia Ukrainan sisälle, Pynnöniemi perustelee.

Hänen mukaansa toinen helposti unohtuva asia on se, että Trumpista huolimatta Ukraina jatkaisi alueensa puolustamista.

Syntyipä diiliä tai ei, Yhdysvaltain ja sen eurooppalaisten liittolaisten erilainen suhtautuminen Ukrainan sodan ratkaisuun on omiaan heikentämään länsimaiden yhteistä rintamaa entisestään. Pynnöniemen mukaan Yhdysvaltain vetäytyminen vaatisi Euroopan mailta halukkuutta paikata tilanne.

Lavikainen ei suhtaudu tähän mahdollisuuteen kovin toiveikkaasti.

– Jos Yhdysvallat lähtee sopimaan Ukrainasta Venäjän kanssa, niin en usko Euroopan maiden jatkavan sotilasavun antamista yksin, koska Saksa vaikuttaa jo liputtavan neuvotteluiden puolesta, tutkija perustelee.

Etulinjassa olevilla Puolalla, Baltialla ja Pohjoismailla eivät puolestaan yhteiset muskelit riitä Yhdysvaltain pois jäävän avun korvaamiseen, Lavikainen sanoo.