Toisen asteen koulutuksesta säästetään 120 miljoonaa – "Ei ole tietenkään hyvä, että rahoitusta vähennetään", sanoo opetusministeri Adlercreutz
Hallitus päätti budjettiriihessä kasvattaa toisen asteen koulutuksen säästöjä 20 miljoonalla eurolla. Summa säästetään valtionavustuksesta.
Aiemmin kehysriihessä sovittiin 100 miljoonan euron sopeutuksesta, joten toisen asteen koulutuksen säästöt ovat ensi vuonna yhteensä 120 miljoonaa euroa.
Toisen asteen koulutukseen kuuluvat ammatillinen peruskoulutus sekä lukiokoulutus.
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sanoo, että valtiovarainministeriö esitti alun perin leikkauksia vain kulttuuriin ja liikuntaan. Neuvottelujen jälkeen saatiin aikaan tasapainoisempi kokonaisuus, jossa säästöt kohdistuvat laajemmalle joukolle.
Adlercreutzin mukaan 120 miljoonan euron leikkaus ammatilliseen koulutukseen on isohko osuus budjetista, joka oli viime vuonna hieman alle 2,2 miljardia vuodessa.
– Se pyritään toteuttamaan niin, että se ei kohdistu oppivelvollisille, vaan heihin jotka tekevät toista tai kolmatta tutkintoa. Yksi kahdeksasosa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on korkeakoulututkinnon saaneita, Adlercreutz kertoo STT:lle.
Ministerin mukaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoitus on kasvanut vuodesta 2019 tähän vuoteen 430 miljoonalla eurolla, mutta suoritetut tutkinnot eivät. Ammatillisen koulutuksen oppimisen tukeen on kuitenkin tulossa 10 miljoonan euron lisäpanostus.
– Lisäksi tehdään muun muassa toiminnanohjauksen kokeilu, jolla helpotetaan muun muassa yritysyhteistyötä ja sitä, että tarjonta vastaisi mahdollisimman hyvin alueellista tarvetta.
Käytännössä leikkausten vaikutukset näkyvät ministerin mukaan muun muassa aloituspaikkojen määrissä. Hän sanoo, että pidemmällä tähtäimellä voisi olla syytä kehittää toista tai kolmatta tutkintoa tekeville lyhyempiä opintokokonaisuuksia, joiden kautta omaa osaamista voisi täydentää niin, että se vastaa omiin ja työelämän tarpeisiin.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus lakkautti aikuiskoulutustuen heinäkuun loppuun. Tehdäänkö jo tutkinnon suorittaneiden kouluttautuminen uudelleen liian vaikeaksi?
– Aikuiskoulutustuki antoi taloudellista tukea opiskeluun, ja on selvä, että kun se poistuu, se näkyy. Pohdimme tähän uusia malleja, ministeri sanoo.
Ylijohtaja Petri Lempisen mukaan määrärahataso ammatillisessa koulutuksessa ei todellisuudessa laske 120:tä miljoonaa euroa ensi vuonna.
– Tähän päälle tulee neljä miljoonaa normien purkuun. Aikaisemmin on kerrottu, että oppivelvollisuuden maksuttomuuden aikaa ei rajata, vaan sille tulee vaihtoehtoinen säästö. Tästä neljä miljoonaa kohdistuu ammatillisen koulutuksen strategiarahoitukseen, ylijohtaja Lempinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä avaa STT:lle.
Indeksikorotukset ja oppimisen tukeen hallitusohjelmassa luvattu kymmenen miljoonaa euroa puolestaan lisäävät määrärahoja.
– Laskua ei ole 120 miljoonaa, vaan vähemmän, Lempinen summaa.
Sopeutustoimet kohdistetaan hallituksen päätöksen mukaan ammatillisen tutkinnon tai korkeamman tutkinnon suorittaneiden koulutukseen.
– Kohdennus tapahtuu meidän puolestamme joulukuussa, kun teemme ensi vuoden rahoituspäätöksen.
Leikkaus kohdistuu Lempisen mukaan eri tavalla eri koulutuksen järjestäjiin.
– On sellaisia koulutuksen järjestäjiä, joilla käytännössä lähes kaikki opiskelijat suorittavat ensimmäistä ammatillista tutkintoa ja sitten on järjestäjiä, joilla lähes kaikki opiskelijat ovat jo suorittaneet jonkun työmarkkinoille johtavan koulutuksen.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtajan Katarina Murron mukaan on kestämätöntä, että ammatillisesta koulutuksesta leikataan jälleen.
– Hallituksen linja on ristiriidassa työmarkkinoiden tarpeiden sekä osaamistason noston kanssa. Ammatillisten osaajien tarve esimerkiksi tekniikan ja terveydenhuollon parissa on suuri. Osaajapulaa ei saada ratkaistua, osaamistasoa nostettua eikä Suomen taloutta saada kasvuun koulutuksesta leikkaamalla, Murto sanoo tiedotteessa.
OAJ:n mukaan leikkauksen kokonaissumma tarkoittaisi laskennallisesti esimerkiksi noin 1 600 opettajan vähennystä.
Opetusministeri Adlercreutz sanoo STT:lle, että jos on valittava rahoituksen vähentämisen ja säilyttämisen välillä, on tietenkin parempi pitää yllä rahoitusta.
– Ei ole tietenkään hyvä, että rahoitusta vähennetään. Tässä kuitenkin pyrittiin tekemään tasapainoinen kokonaisuus koko hallinnonalaan kohdistuneiden säästöjen osalta. Ehtona on, että ne eivät kohdistu ensimmäistä tutkintoaan suorittaviin, vaan kyseessä ovat jo tutkinnon saaneet.
Myös Sivistysala ry tuomitsi ammatillisen koulutuksen lisäleikkaukset.
– Oppilaitosten on mahdotonta suunnitella tulevaisuuttaan, kun rahoitus on jatkuvasti epävarmalla pohjalla. Koulutuksen piti olla säästöjen ulkopuolella, mutta hallitus on rikkonut tämän lupauksensa ammatillisen koulutuksen osalta jo toistamiseen, sanoi Sivistysala ry:n politiikan ja vaikuttamisen johtaja Heikki Kuutti Uusitalo tiedotteessa.
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE:n mukaan todellisuudessa rahoitus vähenisi nykytasosta yli 130 miljoonaa, koska esimerkiksi normien purun nimissä tehdään neljän miljoonan euron vähennys.
– Leikkaus kohdistetaan erityisesti aikuiskoulutukseen. Tämä tarkoittaa yli 11 000 opiskelijaa vähemmän uudistamassa osaamistaan nopeasti muuttuvassa työelämässä, sanoo AMKE:n toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu.
Aiemmin suunnitellut sopeutukset kulttuuriin ja liikuntaan pienenivät budjettiriihessä toisen asteen koulutukseen tehtävien sopeutusten vuoksi. Budjettiriihessä tehtyjen päätösten mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuisi ensi vuonna uusia valtionavustussopeutuksia yhteensä 60 miljoonaa euroa. Summa pieneni viidellä miljoonalla kevään kehysriihestä.
Taiteen ja kulttuurin rahoituksen uudet säästöt jakautuvat niin, että esittävästä taiteesta ja museoiden valtionosuuksista säästetään 10,8 miljoonaa ja taiteen ja kulttuurin edistämisen valtionavustuksista 6,5 miljoonaa. Tarkemmin sopeutuksista päätetään syksyn aikana niin, että kohteet ovat tiedossa eduskunnan budjettikäsittelyn alkaessa.
– Säästöt kohdennetaan tavalla, jolla vaikutus taiteen ja kulttuurin tekemiseen on mahdollisimman pieni, ministeriön tiedotteessa sanotaan.
Osana tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta luoville aloille osoitetaan yhteensä yhdeksän miljoonan euron uusi rahoitusinstrumentti T&K-toiminnan lisäämiseen ja kasvun vahvistamiseen. Tämä Business Finlandin myöntämä rahoitus on kaikkien alan toimijoiden haettavissa ja käytettävissä vaikuttavaan T&K-toimintaan.
Tieteen edistämisen valtionavustuksiin päätettiin tehdä uusia säästöjä yhteensä neljä miljoonaa euroa. Säästö tehdään niin, ettei se vaaranna T&K-rahoituslain mukaisen rahoitustavoitteen toteutumista tai lakisääteistä tieteenedistämistyötä. Korkeakoulutukseen tai tieteeseen ei kohdisteta leikkauksia. Tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitus puolestaan kasvaa ensi vuonna yhteensä 280 miljoonalla eurolla.
Nuorisotyöstä ja liikunnasta säästetään yhteensä 13,7 miljoonaa euroa. Tästä liikunnan osuus on 9,7 miljoonaa ja nuorisotyön neljä miljoonaa euroa. Liikunnan ja urheilun osalta sopeutus kohdistuu liikuntapaikkarakentamiseen ja nuorisotyön osalta nuorisotyön edistämiseen.