Tiesitkö? – Neuvostoliitto miehitti laajoja alueita Suomessa välirauhansopimuksesta huolimatta
Ensin tuli talvisota, sitten jatkosota ja sitten tuli rauha. Tai olihan siinä vielä sellainen Lapin sota, joka hoidettiin sivuhommina, mutta käytännössä rauha tuli syyskuussa 1944. Saksalaiset saatiin ulos Suomesta huhtikuun 1945 lopulla, ja se oli siinä, ei enää vieraan vallan joukkoja Suomessa.
Vai voiko Suomen vaiheita toisen maailmansodan aikana kuitenkaan selittää aivan näin yksioikoisesti?
Kun Suomi teki erillisrauhan Neuvostoliiton kanssa syyskuussa 1944 maahan jäi vielä satoja tuhansia saksalaisia sotilaita. Välirauhanehtojen mukaan Suomen tuli ajaa Saksan joukot ulos maasta eli käytännössä osista Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta sekä Lapista. Näillä alueilla Saksa oli ollut sotilaallisessa vastuussa jatkosodan aikana 1941–1944.
Syttyi Lapin sota. Vaikka muu Suomi valmistautui jo uuteen rauhan aikaan, monet suomalaiset kävivät rajujakin taisteluita saksalaisia vastaan. Sota vaati melkein tuhannen suomalaisen hengen, ja useampi sata suomalaista kuoli vielä sodan päätyttyä saksalaisten miinoihin.
Ja tuo vieraan vallan joukkojen poistuminen Suomen alueelta 27. huhtikuuta 1945 ei sekään pidä aivan paikkaansa. Käytännön sotatoimet kyllä loppuivat Kilpisjärvelle vapun alla.
Monesti unohtuu, että Neuvostoliitto piti osaa Suomesta miehitettynä Lapin sodan aikana. Viimeiset puna-armeijan joukot poistuivat Suomesta vasta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.
Neuvostoliiton näkökulmasta Lapin sota oli operaatio saksalaisten sitouttamiseksi uuteen rintamaan. Saksalaiset vetäytyivät Suomesta tavoitteensa mukaisesti vähän kerrallaan kohti hallussaan olevaa Norjaa välillä taistellen suomalaisia takaa-ajajia vastaan.
Pohjoisen suurimmat taistelut syksyllä 1944 käytiin Suomen ulkopuolella Petsamon ja Kirkkoniemen alueilla, luonnollisesti ilman suomalaisjoukkoja. Suomi menetti Petsamon välirauhansopimuksessa Neuvostoliitolle, ja Norjan Kirkkoniemi oli Saksan hallussa.
Petsamon–Kirkkoniemen taistelu oli monin verroin tappavampi taistelu kuin koko Lapin sota. Taistelu kesti kolmisen viikkoa lokakuussa 1944, ja sen aikana kuoli yli 8000 saksalaista ja yli 6000 neuvostoliittolaista. Neuvostoliitto voitti, mutta Saksa onnistui toisaalta vetäytymään hallitusti.
Etelämmässä eli Pohjois-Suomessa neuvostojoukot seurasivat natsi-Saksan armeijaa Suomen puolelle Suomussalmella, Kuusamossa, Sallassa ja Inarissa.
Välirauhansopimus kuitenkin velvoitti neuvostojoukot pysähtymään sovitulle rajalle. Täyttä varmuutta suomalaiskuntien miehityksen syistä ei ole, mutta ehkäpä tuoreeltaan annettu selitys on aivan pätevä. Luultavasti syitä oli monia.
– Olemme täällä kaiken varalta.
Stavka eli puna-armeijan esikunta päätti vasta syyskuun lopulla, että operaatioiden painopiste Pohjoismaiden vastaisilla rajoilla tulee olemaan saksalaisten voittaminen Petsamossa ja Kirkkoniemellä.
Suomessa oleminen kaiken varalta lienee siis ollut ensimmäinen järkevältä tuntunut reaktio saksalaisten uhkaa vastaan ennen varsinaisen pääsuunnitelman laatimista.
Neuvostoliitto loi osittaisella miehityksellä myös painetta Suomelle ajaa saksalaiset viivyttelemättä maasta tai internoida Saksan joukot. Myös suomalaisten operaatioita ajatellen Neuvostoliiton miehitys oli perusteltavissa, sillä se esti saksalaisten toimintamahdollisuudet itärajan kuntien alueella.
Osittainen miehitys oli myös keino näyttää voittajan valtaa.
Neuvostojoukkoja saapui Suomen alueelle kymmeniä tuhansia. Valmius oli myös liittyä Suomen rinnalle operaatioihin Saksaa vastaan.
Suomussalmelle ja Kuusamoon sekä erikseen Sallaan puna-armeija saapui syyskuun 1944 lopulla ja poistui kuntien alueelta marraskuussa.
Siviiliväestö evakuoitiin sotatoimien tieltä, ja esimerkiksi Kuusamon kirkonkylään jäivät vain kappalainen ja nimismies. Nimismies oli määrätty pysymään kylässä sitä varten, että hän toimisi neuvottelijana neuvostoliittolaisten kanssa. Hän kuitenkin poistui ja menetti näin virkansa.
Saksalaiset polttivat Kuusamon kirkonkylän hyvin perusteellisesti ennen sieltä poistumistaan. Neuvostoliiton joukkojen saapuessa paikalle samana iltana nämä joutuivat keksimään poltettujen rakennusten tilalle toiset majapaikat joko taajaman ulkopuolelta tai sitten he rakensivat omia tilojaan.
Suomalaisille siviileille myönnettiin oikeus tulla Kuusamoon Oulun lääninhallituksen antamalla luvalla, joka käännettiin venäjäksi ennen Kuusamoa sijainneessa neuvostojoukkojen esikunnassa.
Sotilailta oli pääsy kielletty.
Kuusamosta neuvostojoukot poistuivat marraskuussa, moni heistä aavistuksen verran varakkaampina kuin sinne tullessaan.
– Varsinkin syrjäkyliltä, mitkä olivat säästyneet saksalaisten otoilta, hävisivät astiat, hetekat ja jopa muikkunuotat, everstiluutnantti Juhani Susineva totesi miehitystä kuvaavassa kirjoituksessaan Savon Sanomissa vuonna 2008 (17.11.).
Inarin alueella, käytännössä Ivalossa, tilanne oli erilainen kuin etelämmässä.
Siellä neuvostojoukot pysyivät niinkin pitkään kuin syyskuuhun 1945. Lapin sodan päättymisestä oli tuolloin jo viisi kuukautta, ja toisen maailmansodan päättymisestä Euroopassa neljä kuukautta. Aasiassa maailmansota päättyi vasta syyskuun 2. päivänä Japanin antautumiseen.
Alkujaan Ivalon tienhaaraan asettuminen oli Neuvostoliiton kannalta järkevä ratkaisu, sillä se oli ikään kuin Petsamon ja Kirkkoniemen taistelun sivusta tai selusta.
Syytä pitkään Ivalossa pysymiseen ei täysin tiedetä vieläkään. Ehkä kyse oli painostuskeinosta, ehkä hitaasta komentoketjusta muiden asioiden viedessä päättävien tahojen huomiota.
Ehkä Neuvostoliitolla oli aikeita Norjan suhteen.
Ivalon ja Inarin merkityksestä kertoo ehkä Suomen viimeinen rajamuutos. Suomi myi Neuvostoliitolle Jäniskosken–Niskakosken alueen Inarista vuonna 1947. Alueen voimalaitos ja energiainfrastruktuuri olivat Neuvostoliiton kannalta merkittäviä kohteita Petsamon alueen huoltovarmuuden kannalta.
Lapin sodasta on kulunut 80 vuotta. Viimeiset saksalaisjoukot poistuivat Suomen maaperältä huhtikuussa 1945. Suomenmaa seuraa juttusarjassa Lapin sodan tapahtumia ja siihen liittyviä ilmiöitä huhtikuulle saakka.
Lähteitä ja lisätietoa
Susineva, Juhani: Itä-Suomen unohdettu miehitys (Savon Sanomat 17.11.2008)
Suomi 1944–1945 -sivusto, Neuvostoliiton miehitys Kuusamon ja Suomussalmen alueilla
Suomi 1944–1945 -sivusto, Puna-armeijan miehitys Sallassa syksyllä 1944
Juntunen, Alpo: Paasikivi – Geopoliitikko ja Suomen kohtalon vuodet (Otava 2021)