Lukijalta: Eurooppa-keskustelu on liikaa vain asiantuntijoiden käsissä
Käväisin Eurooppa-foorumissa Turussa. Kolmen päivän ajalle oli järjestetty hengästyttävä määrä erilaisia tapahtumia.
Oli esimerkiksi puolueiden Eurooppa-poliittiseksi debatiksi mainostettu kolmen vartin pituinen väittely.
Lavalla oli neljä poliitikkoa (Antti Kaikkonenkin), mutta kun moderaattori (professori Markku Jokisipilä), nappasi keskustelusta vielä aikamoisen osan, tulos oli yhtä tyhjän kanssa. Väittelyn alkuunkaan ei päästy.
Foorumi taitaa ollakin lähinnä verkostoitumis- ja näyttäytymistilaisuus. Onhan se yhteiskunnallinen tapahtumakin ja EU-keskustelua, mutta myös kaupunkimarkkinointia ja eri tahojen omaa viestintää.
Se kävi selväksi, että Eurooppa-politiikka on jäänyt erilaisten asiantuntijoiden käsiin. Sillä on oma kielensä, se vaatii perehtymistä, detaljiosaamista, termistön hallintaa. Silti suuret linjat voivat jäädä vetämättä, ilman huomiota.
Pitäisi kai meidän tavallisten kansalaistenkin sivistää itseämme, ajatella ja keskustella?
Paras aloittaa silloin ihan peruskysymyksistä. Maailma on muuttunut tavattomasti. Asioita on päivitettävä. Emme voi enää ajaa vanhoilla raiteilla.
Maailmanjärjestys on näet muuttunut. Uusi järjestys perustuu enemmän voimaan ja vähemmän yhteisiin sääntöihin.
Muutoksen aloitti Venäjän Putin hyökkäämällä itsenäisen Ukrainan kimppuun. Noin vain, ilman syytä.
USA:n Trump on jatkanut Putinin tiellä. Lähi-idässä on sodittu rajusti, liittolaisiakin on uhkailtu. Laineet ovat kantautuneet myös Eurooppaan.
Kansalaisen kannattaakin kysyä, kykeneekö nykyisenlainen EU puolustamaan arvojaan, näkemyksiään ja jäsenmaidensa etuja maailman muuttuessa?
Huonolta näyttää.
Vai miksi Eurooppa on kansainvälisessä politiikassa hampaaton?
Eikö EU:n toimintaa ole siis tehostettava? Euroopasta on tehtävä vahvempi. Resursseja sillä on. Niitä on voitava hyödyntää paremmin.
Jos yhtään ajattelemme, huomaamme, että Eurooppa ja EU ovat meidän ainoa varma turvamme uudenlaisessa maailmassa, niin henkisesti, taloudellisesti kuin turvallisuutemme näkökulmasta.
Meillä on eurooppalainen kohtalonyhteys. Olemme eurooppalaisia. Muuta mahdollisuutta ei edes ole.
Eurooppa antaa meille leveämmät hartiat. Sellaisia nyt tarvitaan. ”Muuten olemme ruokalistalla”, kuten Kanadan pääministeri sanoi. Niinpä saisimmekin huomata: Kun Euroopalla menee hyvin, myös Suomella menee hyvin.
Siksi Suomen pitää vaikuttaa voimakkaamman Euroopan puolesta.
Keskustelu EU:n kehittämisestä kaipaa puolueita ja kaikkia muitakin: mediaa, tutkijoita, huoltoasemien pöytäkuntia… Sitä ei saa jättää vain niiden käsiin, jotka toimivat palkkansa edestä unionin byrokratian sokkeloissa.
Meillähän on kansalaisten Eurooppa, ei asiantuntijoiden tai lobbareiden Eurooppa. Meillä kansalaisilla on viime käden päätäntäoikeus.
Kysykäämme siis: Millainen EU menestyy uusien tosiasioiden maailmassa? Miten se olisi vahvempi?
Ja vaatikaamme vastauksia sellaisella kielellä, että ymmärrämme.
Keskustassa työ on jo aloitettu. Avoimien EU-tilaisuuksien otsikkona on ollut: ”Ryhdistäydy Eurooppa!”
Arvioikaamme eurooppalaista yhteistyötä uudelleen. Onko syytä asenteiden muutokseen? Onko ymmärrettävä muita jäsenmaita enemmän kuin teemme? Antaisiko voimakkaampi Eurooppa myös Suomelle lisää mahdollisuuksia?
Liittovaltiosta ei kannata inttää. Eihän sille edes ole yksiselitteistä määritelmää. Liittovaltioiden valtiosäännöt poikkeavat toisistaan huomattavasti. EU:ssakin on monia liittovaltioille tyypillisiä elementtejä.
Hyödyllisempää on pohtia, missä asioissa eurooppalainen päätöksenteko tuo Suomelle parempia tuloksia. Ja missä asioissa päätösvalta kannattaa säilyttää jäsenvaltioilla.
Voisimmeko sanoa jopa niin, että paremmin toimiva EU lisää Suomen itsenäisyyttä eikä vähennä sitä?
Juha Mauno
Pukkila
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/