THL: Koronapandemia ohi, on siirrytty endemiaan ja kausivaihteluun – rokotteet toimivat, rajoituksista ei hyötyä

Terveys

Koronapandemiasta on siirrytty koronaendemiaan, sanoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen keskiviikkoaamuna järjestetyssä infotilaisuudessa.

Endemiassa virusta esiintyy kaikkialla maailmassa, sen ilmaantuvuus vaihtelee ja se aiheuttaa toistuvia epidemioita, joihin liittyy kausivaihtelua. Esimerkiksi influenssa on endeeminen virus.

THL:n mukaan väestön immuniteetti virusta vastaan laajenee vähitellen rokotusten ja viruskierron kautta. Yhteiskunnan sulkemisella viruskiertoa ei voida estää, ainoastaan viivyttää.

–  Nykyiset variantit ovat niin herkästi tarttuvia, että tarvittaisiin aikamoinen täyssulku, että niiden leviäminen saataisiin pysähtymään, Salminen sanoi.

Omikronin alavariantti BA.5 on yleistymässä ja syrjäyttämässä aiemmat variantit. THL:n mukaan tartunnan voi saada, vaikka olisi täysin rokotettu tai aiemmin jo taudista parantunut. Koronavirus näyttää myös muuntuneen virukseksi, joka tuottaa 3–6 kuukauden välein uuden muunnoksen.

Virus on tullut jäädäkseen, ja siihen on THL:n mukaan sopeuduttava – ilman uusia tai palautettavia rajoituksia. Esimerkiksi talvikauden suurempi viruskierto tarkoittaa kuormitusta terveydenhuoltojärjestelmälle.

Kuormitukseen on Salmisen mukaan varauduttava varmistamalla järjestelmän toimintakyky ja turvaamalla sen resurssit.

–  Henkilökohtaisesti olen valmis maksamaan vaikka vähän enemmän veroja, jos sillä saadaan taattua, että terveyspalvelut toimivat, Salminen sanoi.

Koronarokotteet ovat karkeasti arvioiden saattaneet säästää pelkästään kuluvan vuoden aikana yli 10  000 ihmishenkeä. THL:stä kerrotaan, että kyse on varovaisesta ja suuntaa-antavasta arviosta, johon liittyy useita epävarmuustekijöitä.

THL:n mukaan vakavan, sairaalahoitoa vaativan koronasairauden ja kuoleman riski on tänä vuonna tartunnan saaneilla pienentynyt moninkertaisesti lähes kaikissa ikäryhmissä aiempiin vuosiin verrattuna.

Koronakuolleisuudesta käydyssä julkisessa keskustelussa on ollut epäselvyyttä siitä, miten koronakuolemat lasketaan. Koronaan liittyväksi kuolemaksi luokitellaan THL:n seurantajärjestelmässä sellainen kuolema, joka tapahtuu enintään 30 vuorokautta sen jälkeen, kun henkilöllä on virallisessa testissä todettu koronavirustartunta.

Näitä kuolemantapauksia on Suomessa kertynyt koko pandemian ajalta 5  119. THL:n johtava asiantuntija Sirkka Goebeler kuitenkin muistutti, että koronakuolemista lähes 90 prosenttia oli monitekijäisiä eli kuolemaan vaikutti koronan lisäksi muitakin tekijöitä, kuten pitkäaikaissairauksia.

–  Koronakuolemissa mediaani-ikä oli 84 vuotta. Miehillä mediaani-ikä oli 81 vuotta, kun taas naisilla vähän korkeampi, 84 vuotta, Goebeler sanoi.

Koko pandemia-aikana Suomen koronakuolleisuus on EU-alueen matalinta asukaslukuun suhteutettuna.

Rokotuskattavuus on THL:n mukaan Suomessa hyvällä tasolla. Aikuisväestöstä liki 90 prosenttia on saanut kaksi rokoteannosta ja hieman yli 65 prosenttia kolme rokoteannosta.

Suosituksen mukaisesti neljänsiä rokotuksia on jo alettu jakaa iäkkäimmille väestöryhmille sekä lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville.

Alle 60-vuotiaille ja riskiryhmään kuulumattomille uusia tehosterokotteita ei Salmisen mukaan vielä ole luvassa.

–  Tällä hetkellä suositusta siitä ei ole. Mutta jos tilanne muuttuu, asiaa tarkastellaan uudelleen.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoi STT:lle reilu viikko sitten, että koronaviruksen eri variantteja vastaan räätälöityjä rokotteita voisi olla saatavilla jopa syyskuussa.

Mika Salmisen mukaan tarkempaa arviota ajankohdasta ei vielä voida sanoa, sillä Euroopan lääkevirasto ei ole vielä myöntänyt rokotteille myyntilupaa.

–  On kuitenkin muistettava, että myös eri variantteja vastaan räätälöidyt rokotteet ovat virusta yksi tai kaksi askelta jäljessä. Nykyinenkin rokote antaa hyvän suojan vakavaa tautimuotoa vastaan, hän muistutti.

Juttua ja otsikkoa päivitetty klo 13.48: lisätty Salmisen ja Goebelerin kommentit sekä tietoja kuolleisuustilastoista ja rokotteista.