THL: Kiireettömään erikoissairaanhoitoon jonottavien määrä on kasvanut – Näillä alueilla jonot olivat pisimmät
Yli puoli vuotta erikoissairaanhoitoon pääsyä odottaneiden määrä on kasvanut hyvinvointialueilla, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tieto perustuu elokuun tilastoihin.
Yli puoli vuotta hoitoa odottaneita oli silloin noin 27 000 eli noin 18 prosenttia kaikista hoitoa odottavista. Huhtikuussa määrä oli noin 17 prosenttia.
Elokuun lopussa yli 150 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon. Määrä ei ole laskenut viime keväästä.
Jonotuksen kestossa on THL:n mukaan isoja eroja hyvinvointialueiden välillä.
Elokuun lopussa yli puoli vuotta kiireetöntä erikoissairaanhoitoa odottaneiden osuus oli suurin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueilla. Pohjois-Savossa määrä oli reilut 30 prosenttia ja Pohjois-Karjalassa noin 27 prosenttia.
Etelä-Savossa jonottajien osuus oli puolestaan reilut kaksi prosenttia ja Etelä-Karjalassa reilut neljä prosenttia.
Väkilukuun suhteutettuna eniten hoitoa odottavia oli Pohjois-Savossa, missä 10 000:ta asukasta kohti yli 100 asukasta odotti hoitoa. Pienin lukema oli Etelä-Karjalassa, missä se oli alle 8.
Syyt eroihin alueiden välillä ovat moninaiset.
– Hyvinvointialueet ovat hyvin erilaisia. Osassa hyvinvointialueita ikäihmisiä on enemmän, ja silloinhan tietyn sairauden jonottajiakin on enemmän. Etenkin sellaisilla hyvinvointialueilla, joilla ikärakenne on vähän korkeampi kuin jollain muulla, on tietyissä jonoissa ihan luonnollisestikin vähän enemmän odottajia, THL:n kehittämispäällikkö Pia Tuominen sanoo.
Tuominen ei osaa vastata, miksi vierekkäisten Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Pohjois- ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueiden väliset erot ovat niin räikeitä.
– Ikärakenteessa on varmasti jonkin verran eroja, vaikka kaikki nämä alueet ovatkin Itä-Suomessa. Mutta ei ole tarkkaa vastausta, mistä se voisi johtua.
Varsinkin kaihileikkauksiin ja tekonivelleikkauksiin jonotetaan. Elokuussa kaihileikkausta odotti THL:n mukaan lähes 15 000 potilasta ja polven tai lonkan tekonivelleikkausta yli 12 000 potilasta, joista yli puoli vuotta odottaneita oli lähes 40 prosenttia.
Kumpaankin leikkaukseen odottavien määrä kasvoi huhtikuuhun verrattuna. Tuomisen mukaan tämä johtuu osaltaan väestön vanhenemisesta.
Kiireettömän erikoissairaanhoidon nykyiset pitkät jonot Suomessa ovat Tuomisen mukaan sekä koronapandemian että sairaalaverkoston organisaatiouudistuksen summa.
– Koronan jälkeen jonot pidentyivät, kun ei pystytty hoitamaan kaikkea samalla tavalla kuin ennen. Sen jälkeen jonot eivät ole vähentyneet. Myös hyvinvointialueiden aloittaminen on vaikuttanut siihen, että jonot ovat pysyneet näin korkealla. Mutta tähän ei ole yksittäisiä syitä.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Jukka Heikkinen kertoo, että hyvinvointialueella on varattu erikoissairaanhoidon kiireettömien jonojen purkamiseen kaksi miljoonaa euroa ylimääräistä rahoitusta.
– Sillä ollaan palkattu lisää henkilökuntaa ja purettu jonoja, ja alkuvuodesta ostimme ulkopuolelta palveluostoja yksityisiltä lääkäriasemilta. Meidän alueella polvi-, lonkka- ja nivelleikkaukset sekä kaihijonot ovat pitkät, ja niihin on erityisesti satsattu.
Heikkisen mukaan yksi syy jonojen pituuteen elokuussa alueella johtuu lomien keskittämisestä heinäkuulle.
– Elokuun loppu on huonoin hetki vuodesta meillä mitata tätä. Kun kesällä keskitetään lomat heinäkuulle, se näkyy loppukesän tilastoissa pienellä hyvinvointialueella. Kaikki kuitenkin viittaa siihen, että syyskuussa jonoja olisi purettu enemmän kuin koskaan.
Myös leikkaussaliremontit vaikuttavat hänen mukaansa osaltaan nykyisten jonojen pituuteen.
Heikkinen ei usko, että perusterveydenhuollon takuun nostaminen vaikuttaisi merkittävästi erikoissairaanhoidon jonoihin. Hallitus on keventämässä hoitotakuun kolmeen kuukauteen aiemmasta kahden viikon takarajasta.
– Perusterveydenhuolto ei ole alaani, mutta me tietysti olemme sitä mieltä, että perusterveydenhuollon takuun nostaminen ei ole ihan meidän strategian mukaista. Potilaat pitäisi saada nopeammin hoitoon.
Kun lähetteiden määrä hidastuu tai myöhästyy, se voi osaltaan helpottaa erikoissairaanhoidon jonoja. Tämä ei kuitenkaan Heikkisen mukaan tarkoita sitä, että tilanne olisi hallinnassa.
– Pikemminkin päinvastoin. En jaksa uskoa, että sillä olisi suurta merkitystä meidän jonoihin. Enemmän olen huolissani siitä, että pääsevätkö ihmiset hoitoon, hän sanoo.
Etelä-Karjalan keskussairaalan johtajan Antti Sotkan mukaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hyvät lukemat ovat ensisijaisesti henkilökunnan esimerkillisen toiminnan ja resurssien tehokkaan kohdentamisen ansiota.
– Me olemme hyvänkokoinen sairaala ja pystymme käyttämään resursseja hyödyksi jouhevasti. Suhteutettuna maakunnan kokoon meidän volyymeissa ei ole mitään merkittävää selittävää tekijää. Kyllä se puhtaasti toimintoihin perustuu, miten näihin tuloksiin on päästy.
Sotka kertoo henkilökunnan arvioivan jatkuvasti esimerkiksi leikkausvolyymia sen perusteella, miten jonot saadaan pidettyä kurissa.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen kertoo myös reagoinnin ja prosessien olevan hyvinvointialueella nopeaa.
– Leikkaussuunnitelmaa voidaan muuttaa hyvinkin nopeasti, ja se on täällä ihan omassa luokassaan.
Myös päivystysleikkaukset saadaan Leskisen mukaan heti pois alta.
– Täällä on sekä ilta- ja viikonloppuaikoihin riittävä osaaminen, eivätkä meillä esimerkiksi päivystysleikkaukset jää rasittamaan arkileikkauksia, hän sanoo.