Terveyspalvelujen ulkoistukset jatkunevat kunnissa

Terveyspalvelualan yritykset suhtautuvat penseästi hallituksen suunnitelmiin puuttua kuntien päätöksiin ulkoistaa sosiaali- ja terveyspalveluita.

Hallitus julkisti keskiviikkona lakiluonnoksen, jolla puututaan ulkoistuksiin ja investointeihin ennen sote-uudistuksen voimaantuloa. Alan yritysten edunvalvoja moittii hallitusta hätäilystä.

Terveyspalvelualan Liiton toimitusjohtajan Hanna-Kaisa Järven mukaan ulkoistuksista koituu kunnille säästöjä, joiden taloudelliset vaikutukset pitäisi ottaa huomioon ennen kuin kiristyksiin ryhdytään.

Sote-uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy vuoden 2019 alusta kunnilta maakunnille. Monet kunnat ovat kuitenkin solmineet terveysalan yritysten kanssa sopimuksia palveluiden tuottamisesta huomattavasti pidemmälle ajalle. Tavoitteena on usein pyrkimys turvata paikkakunnan palvelut.

Lakiluonnos jättäisi kunnalle mahdollisuuden solmia ulkoistussopimuksia ennen vuotta 2019. Maakunnalla pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus irtisanoa isot sopimukset, kun vastuu palveluista siirtyy niille.

Järven mukaan yritykset ovat valmiita neuvottelemaan, mutta hän toivoo, että hyväksi todettuja malleja ei lähdettäisi purkamaan.

Hallitus perustelee ulkoistusten rajoittamista sillä, että maakunnat saisivat aloittaa alueensa palveluiden järjestämisen puhtaalta pöydältä. Rajoitus voi olla tarpeen myös siksi, että ostetut palvelut eivät välttämättä vastaa sitä, mitä ihmiset valitsevat, kun niin sanottu valinnanvapaus tulee voimaan.

Isoja rakennushankkeita suitsitaan samasta syystä. Investoinnit sitoisivat palvelut tietyille paikkakunnille, vaikka se ei olisi järkevää koko maakunnan näkökulmasta. Palveluiden sementoiminen pienille paikkakunnille on ristiriidassa sen kanssa, että hallitus aikoo karsia palveluverkkoa nykyisestä.

Kuntaliitossa suhtaudutaan kriittisesti siihen, että kuntien pitäisi hyväksyttää sosiaali- ja terveysministeriössä etukäteen yli viiden miljoonan investointinsa. Lakiasiain johtaja Arto Sulonen epäilee, että tiukennukset haittaavat järkeviäkin investointeja ja aiheuttaisivat turhaa byrokratiaa.

Kuntien ulkoistuksista ison siivun tekevä Pihlajalinna odottaa saavansa kunnilta lähivuosina vastakin ulkoistussopimuksia. Toimitusjohtaja Mikko Wirénin mukaan yhtiön tekemät palvelusopimukset koostuvat jo nyt melko isoista, noin 25 000 asukkaan alueista.

Wirénin mukaan kunnat joutuvat tekemään ulkoistuksia, koska niillä ei talouskurimuksessa ole muuta vaihtoehtoa.

– Koko lain kirjoittaminen lähtee siitä, että kunnat olisivat jotenkin tyhmiä tai itsekkäitä. Tosiasia on, että kuntien palvelut ovat pielessä, eivätkä rahat riitä.

Wirénin mukaan yhtiö on valmis neuvottelemaan sopimuksia uudelleen maakunnan kanssa, jos ne ovat ristiriidassa alueen kokonaisedun kanssa.

Pitkällä tähtäimellä yritysten rooli sote-palveluiden tuotannossa on kasvamassa. Jos sote-uudistus toteutuu, suomalaisille tulisi aiempaa laajempi mahdollisuus valita, käyttääkö hän yksityisen, julkisen vai kolmannen sektorin tuottamia palveluita.