Teini-iässä saatu mielenterveysdiagnoosi kohottaa riskiä aikuisiän syrjäytymiseen, tutkimus kertoo
Mielenterveysdiagnoosin saaneet nuoret ovat usein työelämän ja opiskelun ulkopuolella nuorina aikuisina. Tämä koskee erityisesti nuoria, joilla on todettu autismikirjon häiriö tai psykoosi.
Tulokset selvisivät tutkimuksesta, jossa seurattiin kaikkia Suomessa vuonna 1987 syntyneitä henkilöitä.
Psykiatrisen diagnoosin saaneista nuorista vajaa yksitoista prosenttia oli koulutuksen ja työelämän ulkopuolella vähintään viisi vuotta varhaisaikuisuudessa. Muilla nuorilla vastaava osuus oli vajaa kolme prosenttia.
Tulokset korostavat mielenterveyshäiriöiden hoidon ja kuntoutuksen merkitystä nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri ja tohtorikoulutettava Ida Ringbom Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta näkee.
– Jotta nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä, nuorten mielenterveyshäiriöiden hoito ja kuntoutus vaativat nykyistä enemmän resursseja ja näyttöön perustuvia hoitoja ja kuntoutusta on kehitettävä, Ringbom sanoo tiedotteessa.
Tutkimustulokset tuovat esiin mielenterveyshäiriöiden yhteyden pitkäaikaiseen syrjään jäämiseen koulutuksesta ja työelämästä. Tutkimuksessa pitkäaikaiseksi määriteltiin vähintään viisi vuotta kestänyt koulutuksen ja palkkatyön ulkopuolella vietetty aika.
Melkein puolet teineistä, jotka olivat sairastaneet psykoosin, ja melkein kolme neljäsosaa teineistä, joilla oli autismikirjon häiriö, olivat varhaisessa aikuisuudessa pitkäaikaisesti opiskelun ja työelämän ulkopuolella.
– Ammatillinen kuntoutus sekä tiivis yhteistyö psykiatrian ja sosiaalipalveluiden välillä ovat tärkeitä, jotta mielenterveysongelmista kärsivät nuoret pääsevät työmarkkinoille, toteaa tutkimusta johtanut apulaisprofessori David Gyllenberg.
Tutkimus toteutettiin lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa osana Eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen lippulaivahanketta INVESTiä. INVEST on Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteinen hanke.