Asiantuntija ihmeissään: "Avokouluja rakennetaan ideologisesti ja ilman tutkimusnäyttöä"
Parjattuja avokouluja rakennetaan osin siksi, että tuoreinta opetussuunnitelmaa on ymmärretty tarkoituksellisesti väärin, sanoo Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo.
Avokouluilla tarkoitetaan kouluja, joissa on siirrytty erillisistä luokkatiloista avoimempiin tiloihin. Käytännössä on kyse avokonttorimallisesta koulusta.
– Puhe avoimista oppimisympäristöistä on lähtenyt liikkeelle uudesta opetussuunnitelmasta, joka annettiin vuonna 2014. Siinä on pari mainintaa avoimista oppimisympäristöistä, mutta sehän ei tarkoita sitä, että kouluista pitäisi rakentaa fyysisesti entistä avoimempia tiloja. Tämän on Opetushallituskin useampaan kertaan sanonut, Salo sanoo STT:lle.
Salon mukaan maininnoilla tarkoitetaan pedagogisia toimintamalleja eli esimerkiksi sitä, että oppimisessa käytetään koko koulun tiloja ja hyödynnetään esimerkiksi lähiluontoa, museoita tai kirjastoja.
Asia on Salon mukaan ymmärretty tarkoituksella väärin kunnissa, koulurakennuksia tekevissä rakennusyrityksissä sekä arkkitehtitoimistoissa.
Hänen mukaansa uusia kouluja rakennetaan ideologisesti ja ilman sellaista tutkimusnäyttöä tai opetustyön tuntemusta, joka todistaisi avoimempiin tiloihin perustuvan rakentamisen olevan paras tapa rakentaa kouluja.
Salon mukaan avoimet oppimisympäristöt ovat viime vuosina yleistyneet ja viime vuosina rakennetuista uusista kouluista enemmistö on avoimia. Tarkkaa lukua niiden määrästä Suomessa on kuitenkin mahdoton sanoa.
Opetushallituksen yliarkkitehti Roope Rissasen mukaan ainakaan Opetushallitus ei pidä erityyppisistä kouluista tilastoja. Rissanen kuitenkin painottaa, että niin sanottuja avokouluja on Suomessa vähän verrattuna koko koulukantaan. Suomessa on kaikkiaan noin 2 100 peruskoulua.
Helsingin Sanomat kertoi maanantaina, että Helsingin kaupunki on tänä vuonna rakentanut väliseiniä vasta muutama vuosi sitten valmistuneeseen koulurakennukseen.
Jakomäessä sijaitsevan koulun piti olla malliesimerkki avoimista oppimisympäristöistä, mutta meluisuuden vuoksi kouluun on päädytty rakentamaan väliseiniä ja lisäämään ovia. Koulun remontointi maksaa HS:n mukaan lähes miljoona euroa.
Opetushallituksen Rissasella ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon avokouluihin on jälkikäteen tehty isompia remontteja. Hänen mukaansa on sinänsä tyypillistä, että kouluihin tehdään joitakin korjauksia esimerkiksi takuuajalla.
– Muutamissa tapauksissa, joissa on koettu, että oppimisympäristöt ovat olleet liian avoimia tai melun kanssa on ollut jotain ongelmia, on tehty tämäntyyppisiä korjauksia. Minulla on tällaisia tapauksia tiedossa alle kymmenen kappaletta Suomessa.
Tilapalvelupäällikkö Mikko Simpanen Kuntaliitosta ei osaa arvioida, kuinka paljon Suomessa verrattain uusia avokouluja remontoidaan niin, että niissä on esimerkiksi enemmän väliseiniä ja erillisiä huoneita. Hän on kuitenkin varma, että helsinkiläiskoulun tapaus ei ole ainoa laatuaan.
– Varmasti tällaista tapahtuu muuallakin Suomessa. Rakentamisessa tehdään aina asioita jonkin vallitsevan suuntauksen mukaan, Simpanen sanoo.