Tehdastyöläiset vaativat Lukashenkoa poistumaan – Minskissä on ollut tänään mielenosoituksia useiden tehtaiden ja valtiontelevision pääkonttorin ulkopuolella

Valko-Venäjä

Valko-Venäjällä mielenosoittajat ovat kerääntyneet useiden tehtaiden sekä valtiontelevision pääkonttorin ulkopuolelle maan pääkaupungissa Minskissä.

Uutistoimisto AFP:n toimittajat ovat nähneet mielenosoittajien heiluttavan opposition punavalkoista lippua raskaita ajoneuvoja valmistavan tehtaan (MZKT) edustalla. Maan istuva presidentti Aleksandr Lukashenko vieraili samaisella tehtaalla maanantaina.

AFP kertoo myös, että tuhannet Minskin traktoritehtaan (MTZ) työntekijät olisivat marssineet tänään ulos työpaikaltaan. Asiasta kertoivat AFP:lle tehtaan työntekijät.

Ihmiset ovat osoittaneet Valko-Venäjällä sankoin joukoin mieltään viikko sitten sunnuntaina järjestettyjen presidentinvaalien jälkeen, kun Lukashenko valittiin kuudennen kerran peräkkäin presidentiksi.

Vaalien tulosta on väitetty vilpilliseksi. Oppositio on vaatinut maahan yleislakkoa vaalien vuoksi.

Mielenosoittajat huusivat AFP:n mukaan MZKT:n tehtaalla yhdessä tuumin ”Mene pois!” ja ”Me emme unohda, me emme anna anteeksi.”

Oppositiojohtaja Maria Kolesnikova liittyi myös mielenosoittajien joukkoon ja kehottaa heitä siirtymään seuraavaksi Valko-Venäjän valtiollisen television toimitalojen eteen.

–  Me menemme valtiontelevisiolle tukemaan kollegoitamme vastarinnassa, Kolesnikova sanoi.

Valko-Venäjän valtiontelevision toimittajat ovat uhanneet lakolla, jos he eivät saa raportoida käynnissä olevista mielenosoituksista puolueettomasti, kertoo toimittajajärjestö European Federation of Journalists ja Valko-Venäjän toimittajajärjestö BAJ.

Lakosta on määrä päättää maanantain aikana, ja kanavalla työskentelevät ovat levittäneet lakkokutsuja sosiaalisessa mediassa.

Valko-Venäjän mielenosoitusten yhteydessä on raportoitu sekä paikallisiin että ulkomaalaisiin toimittajiin kohdistuvasta väkivallasta ja pidätyksistä.

Lukashenko tapasi maanantaina MZKT:n työntekijöitä ja muun muassa vähätteli mielenosoituksia. Hän painotti muun muassa tehtaiden olevan toiminnassa.

Sosiaalisessa mediassa levinneiden videoiden mukaan tehdastyöntekijät vaativat Lukashenkoa poistumaan myös hänen puheensa aikana.

–  Jos joku ei halua tehdä työtä ja haluaa kävellä ulos… olkaa hyvät, ovet ovat avoinna, Lukashenko sanoi valtiollisen Belta-uutistoimiston mukaan.

Hän torppasi jälleen mielenosoittajien vaatimukset erosta ja totesi, ettei hänen voida ikinä odottaa tekevän mitään paineen alla. Oppositiomedia tut.byn mukaan Lukashenko kertoi oikeudenmukaisia vaaleja vaativille tehtaan työntekijöille, että vaalit pidettiin jo.

–  Ennen kuin tapatte minut, toisia vaaleja ei tule, hän julisti tut.byn mukaan.

AFP:n mukaan silminnähden vihainen Lukashenko käveli lopulta pois lavalta ja kertoi sanoneensa kaiken sanottavansa.

–  Voitte huutaa ”mene pois”, hän tokaisi lähtiessään.

Lukashenko on väittänyt voittaneensa viikko sitten järjestetyt presidentinvaalit ylivoimaisesti 80 prosentin äänisaaliilla. Tulos on kuitenkin kyseenalaistettu laajalti.

Nato-maa Liettua kertoi maanantaina, että Valko-Venäjä on aloittanut sotaharjoitukset länsirajallaan lähellä Liettuaa ja Puolaa. Samalla Baltian maa syytti itänaapuriaan jännitteiden kärjistämisestä.

Liettuan puolustusministeri Raimundas Karoblis kertoi lausunnossaan AFP:lle, että Valko-Venäjä pyrkii edistämään niin kutsuttujen ulkomaisten uhkien narratiivia.

Karoblis kertoo Liettuan tarkkailevan tilannetta läheisesti Nato-liittolaistensa kanssa, mutta ei näe Valko-Venäjää tällä hetkellä sotilaallisena uhkana.

Valko-Venäjän puolustusministeriö kertoi sunnuntaina, että se aikoo järjestää tällä viikolla sotaharjoituksia Grodnon alueella maanantaista torstaihin. Karoblisin mukaan Valko-Venäjä ei ilmoittanut asiasta etukäteen naapureilleen.

Lukashenko on väittänyt, että sotilasliitto Naton sotilaat olisivat ”maan rajalla”. Minkäänlaista totuuspohjaa tälle väitteelle ei ole löytynyt, ja myös Nato on kiistänyt sen. Karoblisin mukaan väitteet rajalla lymyävistä Nato-joukoista eivät ole mitään muuta kuin pyrkimys siirtää vastuuta ja oikeuttaa omia toimia.

–  Niin Liettua kuin Natokaan ei aiheuta mitään sotilaallista uhkaa Valko-Venäjälle, Karoblis lisäsi.

Valko–Venäjän EU- ja Nato-naapurit Liettua ja Puola ovat etujoukoissa vaatimassa oikeudenmukaisia vaaleja Valko-Venäjälle. Valko-Venäjän opposition pääehdokas Svetlana Tihanovskaja on myös löytänyt turvaa Liettuasta, jonne hän pakeni viime viikon tiistaina.

Tihanovskaja on kannustanut Liettuasta käsin kannattajiaan osoittamaan mieltään rauhanomaisesti. Hän lähti ehdolle sen jälkeen, kun hänen puolisonsa ehdokkuus estettiin ja tämä passitettiin vankilaan.

Tihanovskaja on vaatinut monien muiden tavoin uutta äänestystä. Hän on lisäksi vaatinut, että Lukashenko jättää tehtävänsä, mutta tähän saakka on ollut epäselvää, onko hän itse halukas nousemaan Lukashenkon tilalle.

Maanantaina 37-vuotias Tihanovskaja kuitenkin kertoi olevansa valmis nousemaan Valko-Venäjän johtoon, jotta maa voisi rauhoittua.

Tihanovskaja painotti maanantaina julkaistulla videolla, ettei hän halunnut ryhtyä poliitikoksi, mutta kohtalo päätti toisin ja hän päätyi poliittisen yhteenoton eturintamaan.

EU-johtajat kokoontuvat keskiviikkona videon välityksellä järjestettävään hätäkokoukseen, jossa on määrä käsitellä Valko-Venäjän myrskyisää tilannetta vilpillisiksi väitettyjen presidentinvaalien jälkimainingeissa.

Asiasta kertoi tänään Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel Twitterissä. Hänen mukaansa kokous alkaa kello 12 eli Suomen aikaa kello 13.

Michel kertoi tviitissään, että Valko-Venäjän kansalla on oikeus päättää omasta tulevaisuudestaan ja valita vapaasti johtajansa. Hän myös sanoi, ettei mielenosoittajiin kohdistuvaa väkivaltaa voida hyväksyä.

Saksa kertoi maanantaina olevansa valmis tukemaan suunniteltuakin laajempia pakotteita niille Valko-Venäjän johtohenkilöille, jotka ovat vastuussa mielenosoitusten verisistä tukahduttamistoimista.

EU:n ulkoministerit päättivät perjantaina, että he aikovat koota listan valkovenäläiskohteista, joihin kaavaillut henkilöpakotteet voitaisiin kohdistaa.

Saksan hallinnon tiedottaja Steffen Seibert kuitenkin sanoi, että perjantaina suunniteltuja vahvemmat toimet tulisi ottaa myös harkintaan.

Britannia kertoi tänään, ettei saarivaltio hyväksy vilpilliseksi kuvailemaansa Valko-Venäjän presidentinvaalitulosta. Samalla Britannia tuomitsi tulosta seuranneiden mielenosoitusten kammottavat tukahduttamisyritykset.

–  Maailma on katsonut kauhulla väkivaltaa, jota valkovenäläiset viranomaiset ovat käyttäneet vilpillisiä vaaleja seuranneiden rauhanomaisten mielenosoitusten tukahduttamiseksi, Britannian ulkoministeri Dominic Raab sanoi.

Raab uhkasi vastuussa olevia pakotteilla ja vaati, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj aloittaisi vaaleista selvityksen.

Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin kokoontui sunnuntaina valtava määrä ihmisiä osoittamaan mieltä 65-vuotiasta Lukashenkoa ja tämän hallintoa vastaan. Arviot osallistujamäärästä vaihtelivat suuresti, sillä paikalle tuli ja sieltä lähti koko ajan ihmisiä.

Varovaisten arvioiden mukaan paikalla oli ainakin 100  000 ihmistä, kun taas esimerkiksi brittilehti Guardian kirjoitti kyseessä olleen Valko-Venäjän itsenäisyyden ajan suurin mielenosoitus, koska paikalla oli noin neljännesmiljoona ihmistä.

Toisaalla Minskissä Lukashenko osallistui itse hallintoa puolustavaan vastamielenosoitukseen, joka järjestettiin ennen kuin opposition suuri mielenosoitus kokoontui iltapäivällä.

Lukashenkon hallinnon mukaan paikalla oli noin 50  000 ihmistä. AFP:n mukaan todellisempi luku olisi ollut noin 10  000.

Erilaisten median ja sosiaalisen median lähteiden mukaan monia työntekijöitä vaadittiin osallistumaan työpaikan menettämisen uhalla, ja lisäksi kannattajia on kuljetettu paikalle busseilla.