Tarjoaako Trump Netanjahulle diilin, joka lopettaa Gazan sodan?
Vain minuutteja sen jälkeen, kun republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump oli keskiviikkona julistautunut Yhdysvaltain presidentinvaalien voittajaksi, Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu kiirehti onnittelemaan häntä ylitsevuotavasti.
– Historiallinen paluunne Valkoiseen taloon merkitsee paitsi uuttaa alkua Yhdysvalloille myös voimakasta sitoutumista uudelleen Israelin ja Yhdysvaltojen vahvaan liittoon, Netanjahu ylisti viestipalvelu X:ssä.
Netanjahulla oli onnitteluihinsa hyvä syy. Trumpin edellinen kausi osoitti, etteivät kansainvälisen oikeuden ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen rajoitukset estä tai edes välttämättä hidasta hänen Israelin hallintoa tukevia päätöksiään Lähi-idässä.
Trump muun muassa tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi ja siirsi Yhdysvaltain suurlähetystön Tel Avivista sinne sekä tunnusti Israelin kansainvälisen oikeuden vastaiset alueliitokset Golanilla.
Ei siis ihme, että mielipidemittausten mukaan kaksi kolmesta Israelin kansalaisesta toivoi Trumpin voittavan vaalit. Jos kysely rajataan Israelin nykyisen hallituksen kannattajiin, Trumpin kannatus oli liki sata prosenttia.
Netanjahu olikin jo aikaisemmin ylistänyt, että ”Trump on paras ystävä, mitä Israelilla on koskaan ollut Valkoisessa talossa”.
– Trump on selkeästi osoittanut, ettei hän ole kiinnostunut sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä, jota Yhdysvallat on ollut rakentamassa ja josta se on myös hyötynyt. Trump on valmis tekemään diilejä, joissa kävellään kansainvälisen oikeuden yli. Tämä taas sopii Netanjahun oikeiston ja äärioikeiston muodostamalle hallitukselle oikein hyvin. Tältä osin se jakaa trumpilaisen maailmankuvan, kiteyttää Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart.
Israelin pääministerikään ei ole ollut turvassa Trumpin arvostelulta. Hamasin ja muiden palestiinalaisten äärijärjestöjen hyökättyä Israeliin toista vuotta sitten Trump arvosteli Netanjahua huonosta valmistautumisesta.
Trump on myös ylistänyt Israelin arkkivihollisen Iranin tukemaa Hizbollah-äärijärjestöä ”hyvin älykkääksi” toimijaksi ja uhonnut, että Netanjahu pitäisi haastaa oikeuteen.
– Siinä on ollut ryppyjä rakkaudessa suhteen aikana. He eivät kuitenkaan näe maailmaa niin kauhean eri tavalla. Molemmat tuntuvat pitävän toista kumppanina, jonka kanssa voi tehdä yhteistyötä.
Toki Trump on jo aikaisemmin osoittanut, että se, mikä on totta tänään, voi jo huomenna olla jotain aivan muuta.
– Trumpin arvaamattomuus on iso kysymysmerkki, ja se varmasti jännittää myös Netanjahun hallituksessa, vaikka odotukset ovat hyviä, Stewart jatkaa.
Stewart muistuttaa, että Trumpin tulevalla presidenttikaudella vuonna 2028 päättyy Barack Obaman aikana tehty kymmenvuotinen aseapusopimus, jonka myötä Yhdysvallat on antanut miljardikaupalla aseita Israelille. Sopimuksen uusiminen voi tulla eteen jo vuonna 2026, jos aiempi menettely toistuu.
– Nyt, kun Trumpilla on tällainen ”Amerikka ensin, ei rahoja ulkomaille” -tyyppinen asemoituminen, niin kuka tietää, vaikka hän päätyisi sellaiseen ratkaisuun, mistä Israelissa ei niin kauheasti välitetä, Stewart aprikoi.
– Toki Trumpilla on myös vahvoja kotimaanpolitiikkaan liittyviä syitä jatkaa apua entiseen tapaan, hän jatkaa.
Trump on tyypilliseen tapaansa luvannut, että Gazan sota saadaan loppumaan rivakasti, kun hän on ohjaksissa. Tyypillistä on sekin, ettei hän ole kertonut, miten se tehdään.
– Perusongelma on yhä siinä, että Israelin hallitus ei halua päättää sotaa. Jos sota päätetään neuvotteluihin, mikä on ainoa tapa saada panttivangit pois elävinä, voi Hamas sen jälkeen sanoa selvinneensä sodasta ja haluavansa jonkinlaisen roolin Gazassa tulevaisuudessa. Tätä Netanjahu ei halua.
– Myös Gazan tulevaisuus on ratkaistava, koska jonkunhan siellä on hallittava. Jos se ei ole Israel, niin sitten se on palestiinalaiset, mutta ketkä? Netanjahu on sanonut, ettei hän halua nykyistä palestiinalaishallintoa sinne. Kaikki nämä kysymykset ovat olemassa, eivätkä ne muutu siitä, että Trump tulee Valkoiseen taloon, Stewart muistuttaa.
Ratkaisuksi voisi nousta Trumpin mielikeino eli ”diili”.
– Voi olla, että Trump ehdottaa jotain sellaista diiliä, jonka palkinto on niin houkutteleva, että Netanjahu saa sen myytyä hallituskoalitiolleen. Palestiinalaisille hänellä tuskin on paljoa annettavaa.
Ensimmäisellä presidenttikaudellaan Trump tuli tunnetuksi myös Iranin ”maksimaalisesta painostamisesta”, mikä tarkoitti täyskäännöstä Obaman politiikasta. Siinä, missä Obama pyrki suitsimaan Iranin ydinohjelmaa sopimalla, Trump veti Yhdysvallat pois sopimuksesta.
– Tätä maksimaalisen painostuksen strategiaa ovat suosineet niin Netanjahu kuin Trumpin kannattajatkin, mutta sillä on ollut päinvastaisia seurauksia kuin mitä on toivottu. Iran on nyt lähempänä ydinasetta kuin mitä se on koskaan ollut.
Israel on kyennyt vahingoittamaan ydinohjelmaa muun muassa tietokoneviruksilla ja salamurhilla, mutta tuhoamaan se ei ole sitä pystynyt, koska ohjelma on liian hyvin suojattu. Tähän tarvittaisiin Yhdysvaltain apua, mutta Joe Bidenin hallinto on lähinnä yrittänyt estää Israelia aloittamasta tällaista eskalaatiota.
– Kysymys siitä, mitä tehdä Iranin kanssa, tulee aika pian Trumpin pöydälle hänen aloitettuaan presidenttinä. Israelilla on varmasti tarjottavana hänelle tähän monia ehdotuksia, Stewart sanoo.
Entäs sitten se rauha? Vai huononeeko tilanne edelleen Lähi-idässä? Stewart miettii hetken ja huokaa.
– Bidenin Lähi-idän politiikka on ollut Yhdysvaltain ja Lähi-idän tulevaisuuden kannalta täysi katastrofi, eli tilanteen huonontumisen rima on asetettu aika korkealle.
Stewartin mukaan pitkällä tähtäimellä ainoa tae paremmasta olisi monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestyksen tukeminen.
– Lähi-idässä myöskään Bidenin hallinto ei ole toiminut tämän pohjalta, joten voi hyvin olla, että tilanne ei olennaisesti muutu.