Tänä kesänä on ollut vain kaksi hellepäivää, silti hellejaksojen ennustetaan lisääntyvän
Kesien lämpö- ja helleaallot lisääntyvät tulevaisuudessa Suomessa. Vuosisadan loppuun mennessä hellepäivien määrä kasvaa 10–15 päivällä. Näin arvioi Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen tiedotustilaisuudessa. Taustalla vaikuttaa ilmastonmuutos.
Rantanen kertoo STT:lle, että ilmasto muuttuu myös ”äärevämpään” suuntaan. Tällä hän tarkoittaa sitä, että kuivat jaksot pitenevät ja rankkasateet voimistuvat.
– Yleisesti voidaan ajatella, että ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä.
Se ei kuitenkaan koske kaikkia ääri-ilmiöitä. Esimerkiksi kovat pakkaset tulevat vähenemään.
Rantanen sanoi tiedotustilaisuudessa, että 2000-luvun alusta vuoteen 2022 hellepäiviä Etelä-Suomessa on ollut vuosittain yli 20. Vuosisadan lopussa luku olisi tutkijan karkean arvion mukaan yli 30.
– Trendi on noin 2,2 hellepäivää lisää per vuosikymmen, hän sanoo.
Hellepäivällä tarkoitetaan sitä, kun lämpötila nousee 25,1 asteeseen.
Vaikka kesä on voinut tuntua viime kesään verrattuna viileältä, tämä kesä on ollut lämpötilojen keskiarvoihin verrattuna tavanomainen, kertoo meteorologi Ville Siiskonen Ilmatieteen laitokselta tiedotustilaisuudessa.
– Maan etelä- ja keskiosissa poikkeamat suuntaan tai toiseen ovat muutamia asteita. Keski- ja Pohjois-Lapissa poikkeamaa on jopa lämpimämpään suuntaan, Siiskonen sanoo.
Hellepäiviä on ollut toistaiseksi vain kaksi, kun viime kesänä niitä oli samaan aikaan 20. Koko vuonna hellepäiviä oli 71.
Viime kesä oli poikkeuksellisen kuuma. Sen keskilämpötila oli 16,2 astetta, joka yltää jaetulle ensimmäiselle sijalle vuoden 1937 lämpötilojen kanssa.
Erityisen lämmintä oli Sodankylässä, jossa keskilämpötila 15,7 rikkoi vuoden 1937 lämpöennätyksen puolella asteella. Sama näkyi pohjoisessa Ruotsissa ja Norjassa.
Rantasen mukaan Sodankylän viime kesän lämpöennätyksen taustalla on vaikuttanut ilmastonmuutos.
– Ilmastonmuutos toi osansa lämpötiloihin.
Väitettä tukee huhtikuussa julkaistu tutkimus, jossa selvitettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia viime kesän lämpöennätykseen männynrungon renkaita tutkimalla. Selvisi, että viime kesä oli hyvin todennäköisesti lämpimin yli 2000 vuoteen.
– Kyse ei ole kyllä ja ei -kysymyksestä vaan siitä, miten paljon ilmastonmuutos vaikutti lämpöaallon voimakkuuteen.
Erityisen lämmintä viime kesänä oli myös Huippuvuorilla, jossa elokuun keskilämpötila ylitti polaari-ilmaston rajana pidetyn 10 asteen.
Rantanen kertoo, että 2000-luvun alusta tähän päivään asti kesäilmasto on lämmennyt Suomessa reilu kaksi astetta.
Hän arvioi, että erittäin kuumat, yli 28 asteen päivät ovat vielä erittäin epätodennäköisiä, mutta 1,5:n tai kahden asteen ilmaston lämpenemisen seurauksena niitäkin tullaan näkemään.
Rantanen muistuttaa ilmaston luonnollinen vaihtelu on kesällä Suomessa voimakasta.
– Hyvä esimerkki on tämä kesä. Viime kesänä meillä oli jo 20 hellepäivää tähän mennessä. Nyt vain kaksi.
– Eli olemme olleet vaihtelun ääripäissä kahtena peräkkäisenä kesänä.
Viileitä kesiä on ollut viimeksi vuosina 2015 ja 2017.
Vaihtelua on myös sään ääri-ilmiöiden, kuten myrskyjen, esiintymisessä.