Tämä tauti muuttaa sormet ensin valkoisiksi, sitten sinertäviksi – Yleisempää tietyissä osissa Suomea
Valkosormisuus eli Raynaud´n tauti on harvinainen, mutta silti monelle tuttu tauti, joka vaivaa etenkin kylmällä säällä.
Helsingin yliopiston johtama kansainvälinen tutkimus on nyt tunnistanut useita Raynaud’n taudin geneettisiä riskitekijöitä ja osoittanut ensimmäistä kertaa niiden biologisen vaikutusmekanismin solutasolla.
Helsingin yliopisto kertoo asiasta tiedotteella.
Tulokset osoittavat, että Raynaud’n taudin riskiin yhdistetyt geenit liittyvät pääasiassa verisuonien supistumisherkkyyteen ja elimistön puolustusmekanismeihin. Osa tunnistetuista riskigeeneistä vaikuttaa siihen, miten verisuonet reagoivat välittäjäaineisiin kuten adrenaliiniin ja typpioksidiin.
– Tutkimuksemme tuo esille biologisia mekanismeja Raynaud’n taudissa sekä solumalleissa että väestötasolla. Samalla se selventää immuunipuolustuksen ja verenkierron säätelyn merkitystä Raynaud’n taudin riskissä ja solujen toiminnassa, tutkimusta Suomessa johtanut ryhmänjohtaja Hanna Ollila Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista sanoo tiedotteessa.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että Raynaud’n taudille altistava muoto on yleisempi Lapissa kuin Etelä-Suomessa.
Raynaud’n taudin taustalla on pienten verisuonien poikkeuksellisen voimakas supistuminen esimerkiksi sormien altistuessa kylmälle.
Sormet muuttuvat ensin valkoisiksi, sinertävät verenkierron loppuessa ja lopuksi punertavat, kun veri palaa pieniin verisuoniin.
Ilmiötä esiintyy noin 3–5 prosentilla väestöstä. Tyypillisesti ilmiöön ei liity muuta oireita, mutta toisinaan sen taustalla on jokin muu sairaus.