Tällainen on keskustan sote-malli – 18 maakuntaa, viisi yhteistyöaluetta

Sote- ja aluehallintouudistuksessa alueiden lukumäärä on edelleen auki. Keskustan esitys on, että aluejaon pohjana käytetään nykyistä virallista jakoa, 18 maakuntaa.

Keskustan ratkaisulla sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjien määrä pienenisi liki kahdestasadasta alle kahteenkymmeneen.

Vaativimman ja kustannuksiltaan kalliimman erikoissairaanhoidon järjestäminen tulisi sekä keskustan että kokoomuksen malleissa viiden yhteistyöalueen vastuulle.

Keskustan mallissa laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköitä, eli sairaaloita ja niihin liittyviä vaativan sosiaalipäivystyksen pisteitä, on 12.

Muut nykyiset keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen suppeamman päivystystoiminnan yksiköinä, joita 12 laajan sairaalayksikön verkosto ja ensihoitojärjestelmä tukevat.

Maakuntiin nojaavat itsehallintoalueet ovat keskustan mielestä jaoltaan luontaiset, toimivat ja tutut.

Puolueen mukaan mallilla voidaan saavuttaa sote-uudistukselle asetettu kolmen miljardin säästötavoite kestävällä tavalla.

Keskustan mallia pienempi aluemäärä tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi Kainuun, Satakunnan, Keski-Pohjanmaan, Etelä-Hämeen ja Etelä-Savon maakunnan lakkauttamista.

Alueen palveluista päättäminen ja niiden järjestäminen karkaisi näiltä alueilta.

Keskusta sanoo tärkeimmäksi sote-tavoitteekseen perusterveydenhuollon ja ikäihmisten lähipalvelujen turvaamisen. Palveluiden lisäksi myös päätöksenteon on säilyttävä lähellä ihmistä.

Puolueen mielestä säästöjen kannalta ei tärkeintä ole alueiden tarkka määrä, vaan se, mitä palveluiden sisällä tapahtuu.

Sujuvat hoitoketjut, parempi johtaminen, toimiva palveluverkko, oikea-aikainen hoito, laitoshoidon vähentäminen, kuntoutus, valtion vahva ohjaus hankintatoimessa ja ict-ratkaisussa takaavat säästöt. 

Itsehallintoalueilla päätettäisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi myös monista muista asioista. Suurimpien säästöjen pitäisi kuitenkin tulla tehokkaammista sosiaali- ja terveyspalveluista.