Takuusäätiö: Pandemia ei ole lisännyt maksuhäiriöisten määrää
Maksuhäiriömerkintäisten suomalaisten määrä ei ole lisääntynyt korona-aikana. Vuodesta 2010 vuoteen 2020 yhtäjaksoisesti jatkunut kasvu näyttää siis viimein pysähtyneen, kertoo Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar viitaten Suomen Asiakastiedon maksuhäiriötilastoihin.
– Jo viimeiset kolme vuotta kasvu on ollut kohtalaisen pientä, ja nyt viimeisessä laskennassa kesäkuun lopulla maksuhäiriömerkintäisiä oli jopa muutama sata vähemmän kuin vuotta aiemmin, Pantzar sanoo.
Takuusäätiössä oli pelätty päinvastaista tilannetta, sillä pandemian seurauksena monet pankit ja luottoyhtiöt kiristivät lainahanojaan. Sellaiset ihmiset, jotka olivat aiemmin rahoittaneet ongelmaista velkatilannettaan ottamalla lisää velkaa, eivät siis enää saaneetkaan lisää lainarahaa.
– Tämä näkyi meillä viime vuoden kesällä merkittävästi kasvaneina asiakasyhteydenottoina. Pandemia on katkaissut monta luottokierrettä.
Pantzar arvioi, että moni Takuusäätiön vuodentakaisista yhteydenottajista on nyt ulosotossa. Osa on saattanut vielä selvitä luottojensa kanssa ilman maksuhäiriömerkintää, mutta monella heistäkin velkaa on niin paljon, että maksuhäiriömerkintä odottaa kulman takana.
Takuusäätiön saamissa yhteydenotoissa on tapahtunut viiden vuoden sisällä merkittävä muutos: aiemmin yhteyttä otettiin vasta maksuhäiriömerkinnän saamisen jälkeen, kun taas nykyään jo yli puolella yhteydenottajista ei vielä ole maksuhäiriömerkintää.
– Tämä muutos on hyvä, mutta valitettavan usein yhteyttä otetaan silti vasta siinä vaiheessa, kun velkaa on jo niin valtava määrä, ettei siitä tulla enää suoriutumaan, Pantzar harmittelee.
Oikea aika ottaa yhteyttä olisi siinä vaiheessa, kun Takuusäätiön velkajärjestely olisi vielä mahdollinen. Velkajärjestelyyn päässeillä suomalaisilla on velkaa keskimäärin 23 000 euroa, minkä maksamiseen menee keskituloiselta suomalaiselta keskimäärin viisi vuotta.
Pantzarin mukaan Takuusäätiö pystyy myöntämään velkajärjestelyn vuosi vuodelta pienemmälle prosentille hakijoista, sillä hakijoiden velkamäärät ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Viikoittain tulee hakemuksia suomalaisilta, joilla on 100 000–200 000 euroa vakuudetonta kulutusluottoa.
– Takuusäätiön velkajärjestelyn ulkopuolelle jääville suomalaisille yhteiskunnalla on tarjolla vain kaksi vaihtoehtoa: joko he ovat ulosotossa vuosikymmenestä toiseen tai heille pitäisi myöntää tuomioistuimen velkajärjestely, mikä on edelleen melko harvinaista.
Pantzarin mielestä asiakkaan todellisen maksukyvyn pitäisi aina olla tiedossa ennen luoton myöntämistä. Edelleen osa luotonantajista tarkistaa vain sen, ettei asiakkaalla ole maksuhäiriömerkintää.
Ratkaisuna tähän Suomessa on kehitteillä positiivinen luottotietorekisteri, joka otetaan valtakunnallisesti käyttöön näillä näkymin keväällä 2024.
– Siitä tulee kahdenlainen väline. Luotottaja näkee, paljonko ihmisellä on avoimia maksuja suhteessa tuloihinsa ja kannattaako hänelle enää myöntää luottoa, ja asiakas näkee, mikä hänen taloudellinen tilanteensa on.
Suomen Asiakastieto on tarjonnut vastaavaa palvelua luotonantajille jo vuodesta 2013 lähtien. Palvelussa on tällä hetkellä noin 1,5 miljoonan suomalaisen tiedot, ja sitä käyttää noin 40 pankkia tai rahoittajaa.