Syyttäjä: Terrorismilainsäädännöstä ei löydy Turun iskuun soveltuvaa tulkintaa – "Lähimmän tapauksen löysimme Ruotsista"

Turun puukkoiskun tämänpäiväinen istunto alkoi syyttäjien syventävällä asiaesittelyllä terroristisesta tarkoituksesta.

Oikeudessa puidaan tänään sitä, täyttääkö elokuinen veriteko laissa tarkoitetun terrorismirikoksen tunnusmerkistön.

Syyttäjä Sampsa Hakala totesi aluksi, että oikeussalissa haetaan vastausta erityisesti siihen, onko vastaajan tarkoitus ollut aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa. Se kuuluu terrorismirikoksen tunnusmerkistöön.

– Toinen kysymys koskee sitä, onko tarkoitus ollut aiheuttaa vahinkoa Suomen valtiolle. Kysymykset edellyttävät oikeudellista harkintaa, eivätkä näyttökysymyksetkään ole aivan selviä, Hakala sanoi.

Tähän mennessä Suomessa on sovellettu terrorismirikoslainsäädäntöä vasta kolmessa tapauksessa, mutta tapaukset ovat olleet hyvin erityyppisiä.

Näistä ei syyttäjän mukaan ole ollut apua tässä tapauksessa.

– Lähimmän tapauksen löysimme Ruotsista. Lait ovat samankaltaisia, Hakala sanoi.

Kyse oli tapauksesta, jossa kaksi ruotsalaismiestä esiintyi videolla, jossa ryhmä miehiä viiltää kahdelta mieheltä kurkun auki. Rikokset tapahtuivat Syyriassa.

Niin hovi- kuin käräjäoikeuskin tuomitsivat miehet elinkautiseen vankeuteen terrorismirikoksista. Hovioikeuden tuomio annettiin vuonna 2016.

– Tässäkin oli kyse siitä, että teko oli omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Syyrian valtiolle, Hakala perusteli.

Puolustus on väittänyt, että lain sanamuoto, jossa puhutaan vahingon aiheuttamisesta valtiolle, on käännösvirhe.

Asianajaja Kaarle Gummeruksen mukaan EU:n puitepäätös vuodelta 2002, johon Suomenkin terrorismilainsäädäntö pohjautuu, on suomennettu väärin.

Puolustuksen mukaan kymmenen henkilön puukottaminen ei voisi uhata kokonaista valtiota.

Syyttäjä Hakala totesi, että ei osta puolustuksen väitettä.

– Kyse ei ole ollut käännösvirheestä vaan tarkoituksellisesta valinnasta. Katsomme, että valtion käsite vastaa tässä maan käsitettä. Ei mistään ole pääteltävissä, että valtiolla tarkoitettaisiin eri tarkoitusta kuin maalla, Hakala sanoo.

– Arvioinnin lähtökohdat ja painopisteet ovat ihan muualla kuin että koitetaan löytää nyanssieroja tällaisista asioista. Meidän mielestämme Suomi on tehnyt lain puitepäätöksen mukaisesti.

Syyttäjien mukaan olisi myös epätodennäköistä, että voitaisiin tuomita terroristisesta tarkoituksesta, mutta ei samalla tuomittaisi murhasta.

Puukottaja Abderrahman Bouananea, 23, syytetään terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja niiden yrityksistä.

Puolustus on myöntänyt puukotukset tappoina ja niiden yrityksinä, mutta kiistänyt terroristiset tarkoitukset.

Rikoslain terrorismipykälän esitöistä löytyvän hallituksen esityksen mukaan tappo tai tapon lievempi muoto surma tulisi terrorismirikoksessa harkittavaksi vain erityistapauksissa, sillä terroristiseen tekoon liittyy yleensä vakaa harkinta.

Yksi murhan määritelmistä on, että teko on tehty vakaasti harkiten.

Lainsäätäjän mukaan on siis epätodennäköistä, että henkirikoksia tehnyt henkilö tuomittaisiin terrorismirikoksesta, mutta ei murhasta.