Syytöksiä Kremlistä: Ex-neuvostomaa "tuhoaa välit"
Moskova pyrkii edelleen horjuttamaan Moldovaa, jotta entinen neuvostotasavalta ei integroituisi osaksi läntistä yhteisöä, arvioi yhdysvaltalainen The Institute for the Study of War -ajatushautomo.
Moldovan hallitus on pyrkinyt päättäväisesti lähentymään länsimaisia organisaatioita. Sille myönnettiin esimerkiksi EU:n ehdokasmaan asema kesäkuussa 2022.
Nyt Kreml kasaa painetta Moldovan suuntaan. Venäjän ulkoministeriön edustaja totesi vastikään valtiollisen Tass-uutistoimiston haastattelussa, että Moldova yrittää parhaansa mukaan ”tuhota suhteet” Itsenäisten valtioiden yhteisö Ivy:n jäsenmaihin.
Ivy on löyhästi organisoitunut useimpien entisen Neuvostoliiton neuvostotasavaltojen muodostama yhteisö. Siihen kuuluu tällä hetkellä yhdeksän maata: Armenia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Tadžikistan, Uzbekistan, Valko-Venäjä ja Venäjä.
Moldova ilmoitti viime kesänä luopuvansa jäsenyydestään, mutta irtisanoutumisprosessi on kestänyt pitkään.
Ivyn edustaja Aleksei Polishchuk katsoo Tassin haastattelussa, että päätös on Moldovan oman edun vastainen ja se tulee aiheuttamaan maalle taloudellisia tappioita.
Lisäksi Polishchuk kommentoi tilannetta Moldovan separatistialue Transnistriassa, jonne Venäjä on sijoittanut ”rauhanturvaajiksi” nimittämiään joukkoja.
Vuonna 1992 Venäjä-mieliset separatistit hyökkäsivät Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Moldovassa toiminutta länsimielistä hallitusta vastaan. Kapina johti satoihin kuolemiin sekä Venäjän armeijan väliintuloon. Venäjä tuki konfliktissa separatisteja. Vielä nykyäänkin Transnistriaa hallitsevat edelleen Venäjä-mieliset separatistit.
Ivyn edustajan mukaan Moldova on ”syvässä kriisissä” Transnistrian tilanteen takia. Polishchuk jopa tarjosi Venäjää välittäjäksi rauhanneuvotteluihin.
Moldovan apulaispääministeri Oleg Serebrian on kuitenkin ilmoittanut, ettei hän osallistu Ukrainan sodan aikana sellaisiin neuvotteluihin, joissa Venäjä olisi osapuolena.