Syntyvyyden lasku ja kaupungistuminen harventavat kouluverkkoa – ylä- ja alakoulujen määrä vähentynyt 500:lla kymmenessä vuodessa

Kaupungistuminen ja syntyvyyden lasku laittaa kouluverkkoa uusiksi.

Suomessa on muutaman vuoden päästä melkein 50 kuntaa, joissa syntyy alle 15 lasta vuodessa, muistuttaa opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Hän arvioi, että monissa kunnissa on tulossa isoja ongelmia järjestää perusopetusta ikäluokkien pienentyessä.

Lehikoisen mukaan syntyvyyden laskun takia joudutaan tarkkaan miettimään, miten varhaiskasvatus ja perusopetus voidaan jatkossa järjestää lähipalveluina kaikkialla Suomessa. Ratkaisuja tilanteeseen ei vielä ole.

– Kunhan todellisuuteen havahdutaan, että tilanne näyttää näin hankalalta, sitten niitä ratkaisuvaihtoehtoja alkaa löytymään, Lehikoinen uskoo.

Opetusministeriössä sivistyskuntaryhmässä pohditaan parhaillaan vireillä olevan sote-uudistuksen jälkeisiä kuntia, joiden keskeisimpiä tehtäviä on koulutuksen järjestäminen.

Tuore väestöennuste on nyt Lehikoisen mukaan vauhdittanut työryhmän työtä. Jos kunnalta otetaan pois sosiaali- ja terveyspalvelut ja kunnassa syntyvien ikäluokka on alle 15, onko kunnalla itsenäistä tulevaisuutta?

– Pyrimme työryhmässä hahmottelemaan elinvoimaisen kunnan tunnusmerkistöä. Tämä puhuttaa jo kunnissa, että miten sitten tullaan toimeen ja miten palveluja voidaan järjestää ylikunnallisina ratkaisuina, Lehikoinen sanoo.

Helsingin yliopiston professori Roope Uusitalo ei näe ikäluokkien pienentymisen kuitenkaan tuovan dramaattista muutosta koulujärjestelmälle. Uusitalo on aiemmin toiminut koulutuksen taloustieteen professorina.

– Kouluja on suljettu viimeisten 20 vuoden aikana aikamoinen määrä. Jatkossakin kouluja varmaan menee kiinni, jos lapset loppuvat, Uusitalo toteaa.

Ylä- ja alakouluja on nyt yhteensä noin 2 300. Määrä on vähentynyt 500:lla kymmenen viime vuoden aikana. Nyt syntyvyys on laskenut melko nopeasti karkeasti viidenneksellä, joten paine koulujen vähentymiseen jatkuu.

Lehikoinen ei lähde ennakoimaan mahdollista kouluverkon pienentymistä, mutta arvioi kunnissa voivan syntyä tilanteesta talousongelmia.

Opetuspuolella rahoitus perustuu vahvasti oppilasmäärään, ja oppilasmäärän pienentyminen leikkaa valtionosuuksien kautta tulevaa rahoitusta.

Koulutuksen menoista 85 prosenttia menee henkilöstön palkkoihin ja tiloihin, joista kulujen leikkaaminen samassa suhteessa oppilasmäärän pienentymisen kanssa on vaikeaa.

– Esimerkiksi opetusryhmiä ei voida loputtomasti karsia. Monella pienellä paikkakunnalla on yksi ryhmä ikäluokkaa kohden, niin mistäs sitten enää vähennetään, Lehikoinen sanoo.

Uusitalon mukaan isompi ongelma koko Suomen tasolla olisi kuitenkin ikäluokkien nopea kasvu, jolloin kapasiteettirajat voisivat tulla vastaan.

Nyt kustannuksia voi säästyä, mutta Uusitalo muistuttaa koulujen sulkemisten olevan usein vaikeita päätöksiä.

– Eivät lukioiden sulkemiset tai ammatillisen koulutuksen leikkaukset hirveän helppoja päätöksiä ole, kyllä niistä aika murina aina tulee, riippumatta siitä, onko oppilasmäärä pienentynyt vai ei, Uusitalo sanoo.