Suomi vauhdittaa kivihiilestä luopumista – Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen: "Kodit lämpiävät ilman hiiltäkin"

Ilmastopolitiikka

Suomi haluaa ensimmäisten maiden joukossa lopettaa kivihiilen käytön sähkön ja lämmön tuotannossa.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kertoo, että kivihiilen käyttökielto astuu voimaan vappuna 2029.

– Kielto kohdistuu käytännössä voimalaitoksiin ja lämpölaitoksiin, joita on puolentusinaa tällä hetkellä. Tiilikainen esitteli torstaina hallituksen lakiesityksiä, joilla halutaan leikata Suomen hiilidioksidipäästöjä.

Ministeriön arvion mukaan useimmissa laitoksissa hiilen käyttö loppuu jo ennen vappua 2029. Tätä vauhdittavat päästöoikeuksien hinnan nousut.

Tiilikaisen mukaan ilman hallituksen esittämää kieltolakia, ei hiilen käyttö energian ja lämmön tuotantoon kuitenkaan loppuisi. Eniten investointitarvetta on Helsingin ja Vaasan kaukolämpöverkoissa, joissa kiellon vuoksi joudutaan luopumaan hiiltä käyttävistä laitteista ennen aikojaan. Kustannusten suuruusluokaksi arvioidaan yhteensä noin 50-60 miljoonaa euroa.

Tiilikaisen mukaan pitkäaikaisilla päätöksillä halutaan myös helpottaa yrityksiä suunnittelemaan omaa toimintaansa, olipa se hiilen korvaamista tai investointeja biopolttoaineiden tuotantoon.

– Hiilen käyttökieltoon on matkaa runsaat kymmenen vuotta. Korvaavien investointien suunnittelu, luvitus ja rakentaminen ottaa aikaa. On hyvä tietää, milloin tuo takaraja tulee vastaan, perusteli Tiilikainen.

Tiilikaisen mukaan hiili on tarkoitus korvata biomassalla. Iso osa tästä on puuhaketta. Osa on mahdollisesti tuontitavaraa.

– Toivottavasti mahdollisimman suuri osa löytyy kotimaan rajojen sisältä, pohti ministeri.

Tiilikaisen mukaan kieltolailla ei ole välittömiä vaikutuksia sähkön ja lämmön tuotannon huoltovarmuuteen

– Hyvin suomalaiset kodit pystytään lämmittämään ja sähköt lamppuihin tuottamaan ilman tuota kivihiiltä, lupasi Tiilikainen.

Tiukan paikan tullen, kuten poikkeusoloissa valtiovalta voi antaa luvan hiilen käyttöön.

Hiilen käyttökielto ei kuitenkaan koske teollisia prosesseja, kuten teräksen valmistusta eikä esimerkiksi höyrylaivoja. Toteutuessaan kieltolaki vähentää hiilidioksidipäästöjen ohessa muun muassa rikki- ja raskasmetallipäästöjä.

Hallitus haluaa lisäksi puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tässä keskeisenä keinona on biopolttoaineiden ja biopolttoöljyn jakeluvelvoitteiden tiukennus.

Laki koskee toteutussaan muutamaa isoa polttoaineen jakelijaa. Niiden jakelemasta polttoaineesta täytyy vuonna 2029 biopolttoaineen osuuden nousta 30 prosenttiin.

Tiilikaisen mukaan jakeluvelvoitteiden lisääminen ei edellytä uusia investointeja, vaan nykyinen ja suunnitteilla oleva lisäkapasiteetti riittää hallituksen esityksen velvoitteisiin.

Lisäksi jakelijoiden tulee vuodesta 2021 alkaen korvata osa talojen lämmitykseen ja esimerkiksi työkoneisiin tarkoitetusta kevyestä polttoöljystä biopolttoöljyllä. Aluksi osuuden täytyy olla kolme prosenttia, vuonna 2028 osuus pitäisi nostaa kymmeneen prosenttiin.

Tiilikainen kertoi, että nykyarvioiden ja maailmanmarkkinahintojen perusteella jakeluvelvoitteiden tiukennus aiheuttaisi polttoaineiden hinnoissa runsaan neljän prosentin nousun ja kevyessä polttoöljyssä nousupaine olisi samaa luokka. Eli nykytietämyksellä  tankkaaja maksaisi polttoaineestaan noin seitsemän senttiä litralta enemmän.

Hallituksen lakiehdotukset menevät seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn.