Suomi, Turkki ja Ruotsi kokoustavat katkon jälkeen Naton päämajassa: Upin tutkijan mukaan Ruotsissa kytee jo kertomus Suomen petoksesta

Nato-jäsenyys

Turkki pyrkisi todennäköisesti vähentämään Yhdysvaltojen kritiikkiä itseään kohtaan, jos se ratifioisi Suomen Nato-jäsenyyden ennen Ruotsia. Samalla sille jäisi yhä mahdollisuus käyttää Ruotsia ”lypsykorttina” eri asioita havitellessaan, sanoo vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.

Alaranta on erikoistunut Turkkiin ja arvioi pyynnöstä Suomen, Ruotsin ja Turkin neuvotteluasetelmia Nato-ratifiointeihin liittyvässä keskustelussa. Maiden virkamiesten on määrä kokoustaa Brysselissä Naton päämajassa ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Turkki katkaisi keskustelut Ruotsin kanssa tammikuussa.

Käsikirjoituksen asioiden etenemisestä on laatinut pieni piiri Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin ympärillä, Alaranta arvioi. Erdoganin sisäpiirin kovasta ytimestä kokouksessa on turkkilaismedian uutisoinnin perusteella Ibrahim Kalin presidentinhallinnosta, mutta kyse on virkamiestasoisesta kokouksesta.

Kokoontumisista päätettiin, kun Turkki, Ruotsi ja Suomi allekirjoittivat yhteisen paperin Turkin huolien taittamiseksi ja Nato-prosessin edistämiseksi viime kesänä Naton Madridin-huippukokouksessa.

Johtava tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista ei usko, että torstain tapaaminen päättyisi suuriin julistuksiin.

– Ne ovat olleet aika matalan tason virkamiestapaamisia ja painavammat signaalit ovat tulleet poliittiselta tasolta, hän sanoo.

Alarannan mukaan vuoden alusta on ollut nähtävillä viitteitä, että Turkin parlamentti voisi saada Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ratifioitavaksi eri aikaan. Erdoganin sisäpiirin todellisista ajatuksista on kuitenkin hyvin hankala päästä perille.

Myös Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on sanonut, että Turkki on viestinyt jo tammikuusta lähtien Suomen täyttävän kolmikantapaperin kirjaukset.

Pesu katsoo, että myös Yhdysvalloista tuli viime viikolla signaali siitä, että Suomen ja Ruotsin eteneminen eri aikaan on mahdollista. Hänen mukaansa Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin ja Yhdysvaltojen samansuuntaisia lausuntoja kannattaa tarkastella Nato-tasoisena reagointina Turkin toimintaan.

Pesun mukaan olisi kestämätön tilanne, jos Natosta painotettaisiin yhdessä etenemistä ja lopulta vain Suomen jäsenyys ratifioitaisiin.

Pesu kuitenkin näkee, että Suomen olisi hankala viestiä nykyistä voimakkaammin, että se haluaisi edetä tarvittaessa ennen Ruotsia. Ruotsin mediassa toistuu jo kertomus, jossa Suomen toimintaa pidetään petoksena, Pesu arvioi.

Tiistaina Ruotsin yleisradioyhtiö SVT esitti Finska Sveket -nimisen jakson Utrikesbyrån-ohjelmassa.

Riskinä on, että kertomus petoksesta jää elämään maiden väliseen historialliseen muistiin. Pesun mukaan Ruotsin valtionjohdon pitäisi siksi signaloida voimakkaasti ymmärtäväinen viesti, jos se halutaan estää.

– Siinä ollaan psykologisesti herkillä, mikä vaikeuttaa Suomen politiikkaa. Tämä ei ole puhtaasti strateginen tai neuvottelutaktinen kysymys, vaan tässä ovat emootiot ja psykologiset tekijät pelissä.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksymisessä lähestyy kaksi tärkeää rajaa. Turkin parlamenttivaalit on määrä järjestää 14. toukokuuta ja heinäkuussa on Naton huippukokous Vilnassa.

Ennen vaaleja Turkin parlamentti jää tauolle, ja siksi ratifioinnit pitäisi tehdä nopeasti tai maaliviiva siirtyy lähelle Vilnaa. Alarannan mukaan ratifioinnit ovat vielä tehtävissä ennen vaalejakin, jos Ankarassa niin halutaan.

– Jos Erdogan tänään tekisi sellaisen päätöksen, että tämä asia riittää, hän veisi muodollisesti kansiot Turkin parlamenttiin. Kyllä ne periaatteessa olisi vielä mahdollista käsitellä, hän kertoo.

Alaranta kuitenkin muistuttaa, että Turkin ulkoministerin Mevlüt Cavusoglun lausuntojen mukaan Ruotsi ei ole täyttänyt Madridissa viime kesänä allekirjoitetun kolmikantasopimuksen ehtoja.

Cavusoglu on ollut Turkin hallinnosta vähiten haukkamaista osastoa.

Kaikki perimmäiset syyt Turkin vitkuttelun taustalla eivät ole kadonneet. Sellaisiksi on hahmoteltu ainakin Erdoganin sisäpoliittista peliä, terrorismin torjunnan merkityksen painottamista Naton sisällä, F-16-hävittäjien havittelua Yhdysvalloilta ja erinäisiä muita ulkopoliittisia tavoitteita.

Suomen ja Ruotsin jäsenyydet ovat ratifioimatta enää Turkilta ja Unkarilta.

Pesu katsoo, että Ruotsin kiristykset terrorismilakeihin antavat Erdoganille mahdollisuuden muuttaa kantaansa, jos hän niin haluaa. Sitä päätöstä Pesu ei kuitenkaan odota torstailta.

– Jos tähän ratkaisu tulee, niin siihen viritetään joku korkeamman tason poliittinen seremonia.