Suomi selviää metsäpaloista naapureita paremmin: 120 000 kilometriä metsäautoteitä vie kaluston nopeasti palopaikalle
Suomen metsissä on yhteensä 120 000 kilometriä metsäautoteitä. Ne on rakennettu puutavaran kuljetusta varten, mutta tänä kesänä on useampaan otteeseen todettu niiden merkitys metsäpalojen sammutustöissä.
– Mahdotonta siellä metsässä olisi sammutuskaluston kanssa liikkua, jos ei teitä olisi ollenkaan, sanoo Metsäkeskuksen metsäneuvoja Tarmo Uusitalo Pellosta. Vapaapalokuntalaisena hänellä on omakohtaista kokemustakin sammutustöistä.
Uusitalo on mielissään sitä, että metsäautotiet on uutisoinnissa nostettu niin myönteisesti esiin. Hän muistuttaa, että ne palvelevat laajasti myös virkistyskäyttöä.
– Vaikka metsäautotiet ovat pitkälti yksityisten metsänomistajien rahoittamia, ei niitä yleensä suljeta muiltakaan. Teitä voivat käyttää niin marjastajat, metsästäjät, kalastajat, sienestäjät kuin retkeilijätkin.
Uutisissa on kerrottu, että naapurimaissa, lännessä sen paremmin kuin idässäkään, ei samanlaista metsätieverkostoa ole.
Metsähallituksen rakentamia ja ylläpitämiä teitä on Metsätalous Oy:n tiedottaja Keijo Kallungin mukaan 36 000 kilometriä.
Osa niistä on sellaisia, että niitä voi ajaa henkilöautollakin. Niistä risteää nelivetoajoneuvolla kuljettavia teitä ja niistä edelleen puun korjuuta varten avattuja ajo-uria, joita palokunnat voivat tarvittaessa hyödyntää.
Uusia metsäautoteitä eivät yksityiset sen paremmin kuin Metsähallituskaan enää juuri rakenna. Pääosin 1970-80 -luvuilla rakennettua tieverkkoa on kuitenkin jatkuvasti kunnostettava, sillä vanhat tiet rapautuvat ja toisaalta puutavaraa kuljettavien rekkojen koko kasvaa.
Metsähallitus varautuu myös ilmastonmuutokseen parantamalla metsäteitä niin, että ne kestävät sateisten syksyjen ja lauhojen talvien kelirikot. Metsähallitus on käyttänyt tieverkon ylläpitoon ja parantamiseen vuosittain 15 miljoonaa euroa. Lähivuosina summa nousee 17 miljoonaa.
Keväällä maa- ja metsätalousministeriö päätti palauttaa yksityisteiden perusparannuksiin ja uusien metsäteiden rakentamiseen myönnettävän tuen alkuperäiselle tasolle.
– Hallitus on onnistunut lisäämään kotimaisen puun käyttöä samaan aikaan, kun metsien kasvu on nopeutunut. Kasvava, uusiutuvaan puuraaka-aineeseen perustuva biotalous tarvitsee toimivan logistiikan, jonka perustana on yksityistieverkosto, painotti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä tuolloin.
Nyt yksityisteiden perusparannustukiin arvioidaan käytettävän noin kymmenen miljoonaa euroa vuodessa ja uusien metsäteiden tukemiseen noin miljoona euroa. Tämä määrärahan käyttötaso vastaa tukijärjestelmän alkuperäistä rahoitustasoa.
Julkisen tuen määrä on nyt alueesta riippuen 40-60 % kokonaiskustannuksista.
Yksityisten metsäautoteiden rakentamisesta ja ylläpitämisestä vastaavat metsänomistajien muodostamat tienhoitokunnat. Tarmo Uusitalo ja muut metsäneuvojat antavat niille tukea ja opastusta – ja kannustavat ryhtymään kunnostustoimenpiteisiin.
– Parikymmentä vuotta tie pysyy kuljettavassa kunnossa vaikka mitään ei tehdä, mutta sitten alkaa tulla vaikeuksia, sanoo Uusitalo.